Punakottaraisesta tuli tämän vuoden viimeinen kevätmuuttaja Lapissa. Heinäkuun kolmantena tämä jännittävän näköinen, punamusta töyhtöpää löytyi Ylitornion Kuivakankaalta.
Kaakkois-Euroopasta Iraniin ulottuvalta esiintymisalueeltaan se vierailee vuosittain Suomessa ja silloin tällöin myös Lapissa. Perustellusti voidaan kysyä, onko tällainen heinäkuun alun havainto kevätmuuttoa, mutta rajanveto on vaikeaa.
Arojen ja viljelysseutujen lintuna punakottarainen näyttää täällä pohjoisessa ihastuneen erityisesti Ylitornion Pekanpäästä Kaulirantaan ulottuvaan Tornionjoen rantamien maatalousympäristöön. Se on vieraillut täällä kesäkuusta 2011 alkaen kuusi kertaa, niistä neljä on kolmelta viime kesältä.
Kolmentoista kevätmuuttokauden perusteella punakottaraisen keskimääräinen tuloaika Lappiin on 12.6. Kautta aikojen lajista on tehty 28 havaintoa Kemistä Enontekiölle ja Utsjoelle.
Punakottarainen talvehtii tiettävästi Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Lapin kaikki tiedossa olevat punakottaraishavainnot löytyvät Tiirasta.
Vaikka hömötiainen ei ole varsinainen muuttolintu, esittelen sen ohessa viikon lintuna, sen yllättäen paljastuneen uhanalaisuuden tähden.
Viikon lintu
Hömötiainen
Hömötiainen on useimmille tuttu talvisilta ruokintapaikoilta. On vaikea uskoa, että se on taantunut erittäin uhanalaiseksi.
Pesii Atlantilta Isolle valtamerelle läpi Euraasian metsävyöhykkeen. Meillä esiintyy koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa laikuittain.
Viihtyy parhaiten sekametsissä.
Kovertaa lähes poikkeuksetta itse pesäkolonsa, useimmiten koivu- tai leppäpökkelöön. Munia on yleensä 7-9 kpl.
Ravintona ovat kesällä enimmäkseen hyönteiset ja hämähäkit. Syys- ja talvikaudella siirtyy kasvisvaltaiseen ravintoon. Varastoi ravintoa talven varalle myös lintujen ruokintapaikoilta.
Hömötiainen oli vielä 1950-luvulla maamme kolmanneksi tai neljänneksi runsain lintulaji 1,4 miljoonan parin voimin. 2017 sen arvioitiin olevan viidenneksitoista runsain (830 000 paria; Linnut-lehti 2/2017), mutta vuoden 2019 se jo luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi!
Tavallisin ääni on tsi-tsi-tšää tšää. Laulu nopea tii-tii-tii … tai tiyy-tiyy-tiyy …
Osa kannasta viihtyy ympäri vuoden samalla alueella, mutta osa vaeltaa syksyisin satoja kilometrejä, Lapista eteläisiin ilmansuuntiin.