Pohjoisen havumetsävyöhykkeen lintu Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Meillä esiintyminen painottuu pohjoiseen.
Elinympäristönä ovat vanhat havu- ja sekametsät.
Pöllöjen tapaan lapinpöllö ei rakenna pesää, vaan asettuu vanhaan petolinnun pesään tai pökkelöön. Voi munia myös maahan. Munia on tavallisesti kolme tai neljä.
Suuresta koostaan huolimatta syö lähes yksinomaan pikkunisäkkäitä.
Keskimääräinen parimäärä noin 600, mutta kannanvaihtelut voivat olla suuria, mutta laji on arvioitu elinvoimaiseksi.
Vaeltelee jonkin verran ravintotilanteen mukaan.
Suomen rengastusatlaksen mukaan pisin tunnettu rengastetun lapinpöllön siirtymä on ollut 912 km ja vanhimpana löydetty yksilö vähän yli 16-vuotias.
Lapinpöllöjen ravinnonsaanti lienee kovan hangen tähden vaikeaa, koska näitä isokokoisia myyränsurmia on ilmaantunut viime aikoina asutuille seuduille. Nälkäisten lintujen häirintää on syytä välttää.
BirdLife Suomen lintuhavaintojärjestelmä Tiiraan on Lapista ilmoitettu viime vuosina seuraavat havaintomäärät:
2015: 36,
2016: 50,
2017: 65,
201: 8,
2019: 41.