Huhti-toukokuun vaihteessa vesien sulapaikat täyttyivät sorsista, vähäiset pellonreunojen pälvipaikat rastaista, mutta isot kuoviparvet joutuivat talvista maisemaa ihmetellessään seisoskelemaan jäillä.
Pääsiäismaanantaista alkaneella viikolla (13.-19.4.) Lapissa kirjattiin yhdeksän uutta muuttolintulajia ja seuraavalla viikolla kuusitoista. Viime viikolla vauhti kiihtyi: ensi kertaa havaittuja kevätmuuttajia tuli peräti 30.
Haarapääsky ehti koleasta keväästä huolimatta Rovaniemelle huhtikuun lopussa.
Niistä neljätoista tavattiin vain Meri-Lapissa; osa oli melkoisia harvinaisuuksia, kuten mustapyrstökuiri (27.4.), harmaasirkku (30.4.), punasotka (1.5.) ja ristisorsa (2.5.). Vappuna Torniosta löytynyt jalohaikara oli nähty Inarissa jo 9.4.
Uuttukyyhkyn kohdalla tilanne oli toisinpäin, kun Meri-Lapin ensi havainto tehtiin 21.3. ja Rovaniemeltä laji tavoitettiin vasta vappuaattona. Ero johtuu ainakin osittain siitä, että uuttukyyhky esiintyy vakituisesti Perämeren pohjukassa, mutta on pikku harvinaisuus muualla Lapissa.
Jotkut uudet tulijat todettiin samana päivänä tai peräkkäisinä päivinä niin Meri-Lapissa kuin muualla Lapissa: kivitasku, silkkiuikku, kapustarinta, valkoviklo, sepelrastas, mustalintu ja metsäkirvinen. Viikon lintu, pikkukuovi, ehti Rovaniemelle vappuna, seuraavana päivänä Keminmaahan ja Tornioon.
Tämän kevään todellinen muuttoryntäys on yhä edessä. Pihat, pellot, metsänreunat ja nopeasti laajenevat vesien sulapaikat täyttyvät siivekkäästä elämästä lähipäivinä. Saapuneita kevätmuuttajia tulee paljon lisää, ja yhä uudet tulijat liittyvät joukkoon. Kohta kirjosiepot tutkivat pihapönttöjä!
Viikon lintu
Pikkukuovi
Hyvin kuovin näköisellä pikkukuovilla on päälaella kaksi leveää, tummaa pitkittäisraitaa. Paras ja helpoin ero on ääni.
Hyvin samannäköinen kuin tuttu kuovi. Pesii Islannista Aasian luoteisosaan ja Pohjois-Amerikan pohjoisosista Aasian koillisnurkkaan. Meillä se on Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan lintu.
Karujen avomaiden laji, joka esiintyy niin soilla kuin tunturinummilla. Etenkin Pohjanmaalla siitä on tullut myös peltolintu.
Pesä maassa. Neljä munaa.
Ravintona ovat pesimäaikana etenkin marjat ja hyönteiset, muuttomatkoilla monenlaiset selkärangattomat eläimet.
Suomen 30 000-50 000 parin pesimäkanta on arvioitu elinvoimaiseksi (2019).
Kutsuääni on nopea kjy-ky-ky-ky-ky-ky. Sen perusteella helppo erottaa kuovista. Laulu alkaa kuovimaisesti, mutta kiihtyy pian kimeäksi pilinäksi.
Vähälukuisten rengaslöytöjen perusteella pikkukuovimme näyttäisivät talvehtivan Lounais-Euroopassa tai Länsi-Afrikassa (Suomen rengastusatlas I).
Viime vuosien tuloaikoja:
2016: 1.5. (LLY)
2017: 2.5. (Xenus)
2018: 23.4. (Xenus)
2019: 23.4. (LLY)