Viime viikko kasavatti saapuneiden muuttolintulajien määrää reippaasti, mutta muuttui sitten sakeiden lumisateiden ansiosta kunnon takatalveksi. Vaikka Lappiin on saapunut lukuisia yllättävän varhaisia tulijoita, maastossa on siivekkäitä varsin vähän.
Västäräkki lienee menneen viikon odotetuin muuttaja. Inarissa se keikutteli pyrstöään jo 8.4., Merilapissa kaksi päivää myöhemmin.
Pääsiäisviikko toi Merilappiin useita haukkalajeja. Keskiviikkona, 8.4., kirjattiin sinisuo-, tuuli- ja ampuhaukka, kiirastorstaina ruskosuohaukka ja piekana, joka ehti Utsjoelle jo maaliskuussa (30.3.).
Merilappiin on tullut jo kymmenittäin merihanhia, muttei yhtään metsähanhea, saati lyhytnokkahanhea. Nuo jälkimmäiset on merkitty saapuneiksi Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella 8.4. Ranualla ja Rovaniemellä (metsähanhi) sekä 11.4. Ylitorniolla, missä kierteli peräti kolme lyhytnokkahanhea.
Merilapissa melko tavanomainen luotokirvinen on LLY:n alueella harvinaisuus, joka tavallisena keväänä nähdään kerran, tällä kertaa Muonion Kutunivassa 9.4. Mahdollisesti myös edellisenä päivänä Inarin Kettujoella tavattu kirvinen oli samaa lajia.
Luotokirvisen kanssa samana päivänä tuli toinen harvinaisuus Inariin: jalohaikara. Sen sukulainen, harmaahaikara, tavoitettiin Kemin Rytikarista päivää aikaisemmin, 8.4.
Viikon lintu, laulurastas, ennätti tänä keväänä Tornioon poikkeuksellisen varhain, 12.4. Yhtä aikainen havainto on Simosta vuodelta 1991, vielä aikaisempi Utsjoelta 7.4.2015.
Pääsiäispäiville tuli pari makupalaa: 12.4. kangaskiuru Kemissä ja 13.4. mustaleppälintu Ranualla.
Kun tämä takatalvi on selätetty, muuttolintujen vyöry tulee olemaan melkoinen!
Viikon lintu
Laulurastas
Laulurastaan vaatimaton höyhennys on päältä harmahtavan ruskea, alta vaalea ja tummatäpläinen.
Esiintymisalue ulottuu Pohjois-Espanjasta ja Brittein saarilta Keski-Aasiaan. Runsas ja yleinen koko Suomessa.
Suosii seka- ja kuusimetsiä, joissa on runsas aluskasvillisuus.
Pesä on lähes aina pikku kuusessa. Munia on useimmiten viisi.
Syö monenlaisia pieniä, maasta löytyviä selkärangattomia, syksyllä myös marjoja.
Kuuluu runsaimpiin lintulajeihimme: 12:s. Parimäärä 800 000-1,4 miljoonaa.
Laulu voimakasta, kaunista ja verkkaisen juttelevaa sekä samoja aiheita toistelevaa.
Talvehtii suomalaisen rengasaineiston perusteella (Suomen rengastusatlas II) Lounais-Euroopassa, runsaimmin Espanjassa ja Italiassa.
Viime vuosien tuloaikoja:
2016: 22.4. (Xenus)
2017: 25.4. (LLY)
2018: 18.4. (LLY)
2019: 21.4. (Xenus)