Kiurun pesimäalue ulottuu Atlantilta läpi Euraasian keskiosien Beringinsalmelle asti. Levittäytynyt Eurooppaan Aasian aroilta maanviljelyn myötä.
Yksi maamme runsaslukuisimmista peltolintulajeista. Yleinen pääosassa Etelä- ja Keski-Suomea. Oulu-Pohjois-Karjala-linjan pohjoispuolella esiintyminen on aukkoista ja harvenee Lappia kohti, poikkeuksina Kemi- ja Tornionjoki-varsien viljelyalueet.
Laajojen peltoaukeiden lintu, joka voi pesiä myös lentokentillä, avosoilla ja merenrantaniityillä. Pesä on maassa, munia useimmiten neljä.
Ravintona ovat suunnilleen puoliksi kasvikset (siemenet, jyvät, versot ja silmut) ja pienet selkärangattomat (hyönteiset, madot, hämähäkit ym.).
Kiurun pesimäkanta kasvoi 1950-luvulta ja lähti laskuun 1980-luvulla tehomaatalouden vallatessa alaa. Nykyinen kiurukanta on 350 000 – 400 000 paria. Kiuru kuuluu uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäviin lajeihin.
Laulaa lennossa riemukkaasti livertäen, mutta voi laulaa myös kivellä, aidanseipäällä tai maassa. Lounaismuuttaja, joka talvehtii enimmäkseen Ranskassa.
Viime vuosien tuloaikoja:
2015: 14.3. (Xenus)
2016: 27.3. (Xenus)
2017: 20.3. (Xenus)