Kesän ollessa vehreimmillään voi tiheän pensaikko- ja ruohokasvillisuuden seasta kuulua nopeasti ryöpsähtelevää, taiturimaista laulua, jossa on mukana runsaasti muiden lintujen ääniä. Itse laulaja, luhtakerttunen, on selkäpuolelta vaatimattoman ruskehtava ja alta kellanvalkoinen.
Vasta joitakin kertoja Lapissa tavattu luhtakerttunen löytyi laulun perusteella Simosta toista viikkoa sitten, 16.6., ja Kemin Tuhka-altaalta neljä päivää myöhemmin, jolloin Simon lintu oli yhä paikalla.
Viime vuosikymmeninä nopeasti Suomea valloittanut luhtakerttunen tunnistettiin Lapissa ensi kerran 18.6.1989 Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman lähellä. Seuraava tieto tuli Utsjoelta 19.6.2010, sitä seuraavat 2014 Rovaniemeltä 14.6. ja Simosta 19.6.
Luhtakerttunen on hyvin samannäköinen kuin lähisukulaisensa viita- ja rytikerttunen. Rengastajan on tutkittava tarkasti siipikaavio, siipisulkien kovertumia ja niiden mittasuhteita, takavarpaan pituus, kynsien väritys ym.
Laulusta nämä lajit on kuitenkin helppo tunnistaa. Viitakerttusen laulu on luhtakerttusen tavoin monipuolista ja taitavia matkintoja sisältävää, mutta rauhallista ja samoja aiheita toistavaa. Rytikerttusen laulu on edellisiin verrattuna vaatimatonta, samoja, säriseviä ja kitiseviä aiheita jankuttavaa.
Viitakerttusen musisointia kuullaan nykyään Lapissa vuosittain, mutta rytikerttusesta on vain yksi havainto: 20.8.2010 saatiin nuori yksilö lintuverkosta Rovaniemen Aronperällä.
Luhtakerttusen kanssa samana päivänä, 16.6., Kemin Tuhka-altaalla kuului Lapissa harvinaisen luhtahuitin soidinääni. Vuosi sitten samasta paikasta löytyi poikue elokuun alussa.
Kemi ja Tornion välisen moottoritien Luukkaankankaan levähdysalueen läheltä tavoitettiin kiljukotka 17.6. Se on viihtynyt paikalla ainakin viikon.
Juhannusviikon tuorein tulokas on Pelkosenniemen Läskilammelta löytynyt 19.6. lampiviklo.
Viikon lintu
Luhtakerttunen
Kemin Tuhka-altaan luhtakerttunen taituroi kesäyössä. – Kuva: Jouko Kärkkäinen.
Pesimisalue ulottuu Keski-Euroopasta läntiseen Keski-Aasiaan. Meillä laji on uusi tulokas, jonka nykyinen levinneisyys ulottuu eteläisestä Suomesta suunnilleen Kalajoki-Kuhmo-linjalle.
Suosii reheviä pensaikkomaita.
Suomen linnuston parhaita laulajia. Laverteleva laulu on vauhdikasta, pulppuilee ja ryöpsähtelee sekä sisältää runsaasti matkintoja, joista suuri osa talvehtimisalueelta.
Pesä on puolesta metristä metriin esimerkiksi vadelmapensastossa. Munamäärä neljästä viiteen.
Hyönteissyöjä, joka voi syksyllä syödä pieniä marjoja.
Maamme ensimmäinen luhtakerttushavainto tehtiin Helsingissä kesäkuun alussa 1944. Pesivä kanta on kasvanut vauhdikkaasti 1970-luvulta alkaen. Nykyinen parimäärä on 12 000-23 000 (Suomen Rengastusatlas II).
Yksi myöhäisimmistä kevätmuuttajista, joka vasta tunnustelee jalansijaa Lapista.
Suomalainen rengaslintu on löydetty Etelä-Afrikasta lähes 10 000 kilometrin päässä rengastuspaikasta.
Luhtakerttusen tähänastiset tuloajat Lappiin:
1989: 18.6. (LLY)
2010: 19.6. (LLY)
2014: 14.6. (LLY)
2018: 24.6. (Xenus)