Suomenlahden rannikoita seurailevan arktisen muuton pääosissa ovat allit ja mustalinnut sekä sepel- ja valkoposkihanhet, mutta niiden lisäksi pohjoiselle tundralle matkaa kymmeniä tuhansia kahlaajia, etenkin punakuireja, sirrejä ja tundrakurmitsoja.
Ikään kuin tuon valtaväylän massamuuton pärskeinä myös Lappi saa osansa. Ensimmäiset punakuirit havaittiin alueellamme 9.5., suosirrit äitienpäivän tienoilla, pikkusirrit toukokuun lopulla.
Keväisin hyvin harvinaisia kuovisirrejä löytyi kaksi yksilöä Keminmaan Elijärven altailta 30.5. Kaksi tundrakurmitsaa muutti puolestaan Utsjoen Karigasniemen Ailigaksen yli Pohjois-Venäjän tundralle toukokuun viimeisenä päivänä.
Vertailun vuoksi todettakoon, että menneen viikon aikana koko Suomessa tehtiin vain neljä kuovisirrihavaintoa (yht. 17 yks.). Tundrakurmitsoista kertyi sen sijaan 47 havaintoa lähes 35 000 yksilöstä, valtaosa Suomenlahden rannikolta.
Viime viikon muista uusista lajeista myös keräkurmitsa on pohjoinen laji. Se yhytettiin Tornion Hallaniityltä 27.5., mutta seuraavasta päivästä alkaen lajin edustajia piipersi tunturien lakialueilla varsinaisessa Lapissa.
Siperialaiseen lajistoon kuuluva pikkusirkku on toistaiseksi havaittu vain vakiopaikallaan Ivalon Neitiaavalla 27.5. alkaen. Se on myöhäinen tulija, jonka saapuminen alueellemme on vasta alussa.
Yleislevinneisyydeltään kaakkoisesta ja alueellamme hyvin vähälukuisesta pikkusieposta on tiedossa muutama havainto: 29.5. Sodankylä, 1.6. Kemi ja 2.6. Posio.
Rovaniemen Jokkavaarasta nähtiin 30.5. isohaarahaukaksi määritetty iso petolintu. Jos havainto hyväksytään alueellisia harvinaisuushavaintoja tutkivassa komiteassa, laji voidaan vihdoin liittää myös Lapin lintutieteellisen yhdistyksen lajiluetteloon (Meri-Lapista on yksi hyväksytty havainto vuodelta 2004).
Viikon lintu
Tundrakurmitsa
Aikuisen tundrakurmitsan erottaa lähisukulaisestaan kapustarinnasta valkeahkon päälaen, harmaan selkäpuolen ja kainaloihin asti mustan vatsan perusteella (nuorella vain kainalot ovat mustat).
Pesii miltei ympäri pohjoisnapa-alueen Euraasian, Alaskan ja Kanadan tundran rannikkoseuduilla. Meillä se on säännöllinen läpimuuttaja, jonka komeat, nauhamaiset muuttoparvet ovat osa keväistä arktikaa lähinnä Suomenlahden rannikolla.
Pesä maassa. Neljä munaa. Haudonta voi muista kahlaajista poiketen alkaa, ennen kuin munaluku on täysi, jotteivät munat jäätyisi arktisissa oloissa.
Ravintona ovat monenlaiset selkärangattomat pikkueläimet.
Koko maailman pesimäkanta on elinvoimainen ja parimäärä noin 700 000.
Kutsuääni komiosainen pi-yy-i.
Talvehtii Länsi-Euroopasta alkaen useimmilla valtamerten rannikkoalueilla.
Viime vuosien tuloaikoja:
2015: 11.5. (Xenus)
2016: 13.5. (LLY)
2017: 30.5. (LLY)
2018: 26.5. (LLY)