Menneellä viikolla Meri-Lapissa kirjattiin uusina kevätmuuttajina merilintuina tunnetut haahka, karikukko, merikihu ja ruokki, joista tehdään hyvin vähän havaintoja muualla Lapissa.
Myös lauantaina, 18.5., tavatut kyhmyjoutsen ja rantakurvi ovat Suomessa pääasiassa rannikkoseutujen lintuja. Ensiksi mainittu on ilmeisesti hiljalleen hivuttautumassa Perämeren rannikkoa pitkin kohti pohjoista – Oulun seutu on jo vallattu. Jälkimmäinen on puolestaan häviämässä maamme linnustosta, mistä syystä pesimäpaikkojen havainnot automaattisesti salataan.
Yhtään edellä mainituista lajeista ei ole havaittu tämän kevään aikana Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella. Vastaavasti mm. seuraavat LLY:n alueella nähdyt tai kuullut lintulajit puuttuvat toistaiseksi Meri-Lapin tulolistasta: pikkujoutsen (15.5. Pello), tiibetinhanhi (17.5. alkaen Rovaniemi), vesipääsky (18.5. Sodankylä), tunturikihu (18.5. Utsjoki) sekä 19.5. Rovaniemellä todetut satakieli, sinipyrstö ja harmaasirkku.
Viimeksi mainittu on maassamme niin harvinainen, että havainnon virallistamiseksi tarvitaan BirdLife Suomen rariteettikomitean hyväksyntä.
Meri- ja muun Lapin erilaisuuteen liittynee, että härkälintu havaittiin 12 päivää aikaisemmin LLY:n alueella, lapasotka ja tervapääsky kuusi päivää sekä pilkkasiipi viisi päivää. Lapasotkan kohdalla lienee osaltaan vaikuttamassa, että se on nykyään erittäin uhanalainen, ja pilkkasiipikin vaarantunut.
Pitkin kevättä on ollut normaalia, että muuttolinnut ovat saapuneet keskimäärin aikaisemmin Meri- kuin muuhun Lappiin, mutta kaukaa tropiikista saapuvilla voi olla lyhyempi matka Lapin itäisiin osiin kuin Perämeren pohjukkaan.
Myöhäiskevään lajeista ovat vielä tulematta mm. lehtokerttu, ruokokerttunen ja pikkusirkku.
Viikon lintu
Tiibetinhanhi
Tiibetinhanhi on hyvin vaalea. Se on helppo tuntea pään ja kaulan värityksestä.
Keskiaasialainen laji, jonka pesimäalue ulottuu Kaakkois-Venäjältä Länsi-Kiinaan, etelässä Himalajalle. Tarhalinnuista on kehittynyt villiintynyt kanta Norjaan ja Englantiin. Pesintä on todettu lisäksi ainakin Alankomaissa ja Ruotsissa.
Meillä laji pesi kesällä 2008 onnistuneesti Kemijärvellä, mistä valtaosa muistakin havainnoista on tehty. Lapin tiettävästi ensimmäinen tiibetinhanhi (silloin nimi oli intianhanhi) ammuttiin Kittilässä sorsastusaikana 1978. Hajahavaintoja on Utsjokea, Pelloa ja Sallaa myöten.
Pesä on maassa, usein pikku saaressa. Munia 4-6 kpl.
Pääravintona vihreät kasvit, mutta syö myös maassa eläviä selkärangattomia.
Euroopan villi kanta ilmeisesti taantumassa. Koko maailman luonnonvaraisten tiibetinhanhien määrä lienee 52 000 – 60 000 yksilöä.
Maailman korkeimmalla havaittu lintulaji: ylittää muuttolennossa Himalajan yli 9000 metrin korkeudessa.
Talvehtii Pohjois-Intian, Bangladeshin ja Burman (Myanmarin) alangoilla.
Aikaisempien vuosien tuloaikoja LLY:n alueella:
2010: 19.6.
2011: 14.5.
2015: 20.6.
2017: 26.5.