Huhtikuun kahdella viimeisellä ehjällä viikolla Lapin alueella kirjattiin huimat 58 uutta muuttolintulajia, yli puolet koko kevään lajimäärästä.
Meri-Lappiin oli saapunut 102 lajia ja muuhun Lappiin kaksi vähemmän, mutta kokonaislajimäärä oli viime sunnuntai-iltaan mennessä 114.
Tuoreimmista tulijoista havaittiin vain Meri-Lapissa haarahaukka ja törmäpääsky 22.4., harmaasorsa 23.4., kangaskiuru 24.4., räyskä 25.4., heinätavi 26.4. ja mustakurkku-uikku 28.4. Vain Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueelta löytyivät puolestaan pohjansirkku (22.4.), tukkakoskelo (23.4.), kirjosieppo (24.4.), kuikka ja käenpiika (26.4.).
Haarahaukan liikkumisesta saatiin tarkkaa tietoa: toisena pääsiäispäivänä klo 18:02 se häipyi Kemin Tuhka-altaan maisemista luoteeseen ja nähtiin Kemin Kiikelissä runsaan puolen tunnin päästä. Luultavasti sama lintu näyttäytyi Tornion Raumojärvellä Xenuksen linturetkeläisille lauantaina, 27.4.
Myös Pellon lauantaina yleisöretkeen osallistuneet saivat ihailla harvinaisuutta, kun Pellojärvelle saapui arosuohaukkanaaras. Tästä kaakkoisesta tulokkaasta on tänä keväänä tähän mennessä tehty Meri-Lapissa 13 havaintoa ja LLY:n alueella neljä. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat neljä ja yksi.
Kangaskiuru vierailee harvakseltaan Meri-Lapissa. Tiiraan on ilmoitettu neljätoista havaintoa (osa samoista linnuista), viimeisin tätä ennen keväältä 2015. Muualla Lapissa se on huippuharvinaisuus: Tiirasta löytyi vain kaksi mainintaa, mutta läheskään kaikkia vanhoja tietoja ei ole ehditty siirtää sen tiedostoihin.
Harvinaisen lämpimästä keväästä huolimatta Enontekiön Peltovuoman kirjosieppoa (24.4.) on pidettävä oudon varhaisena.
Viikon lintu
Käenpiika
Ruskeankirjava käenpiika on perin oudon näköinen väännellessään käärmemäisesti kaulaansa.
Tikkalintu, joka esiintyy Länsi-Euroopasta Isolle valtamerelle läpi Euraasian keskiosienpainopisteen ollessa pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Pesii myös Algerian pohjoisosissa. Meillä esiintyminen painottuu Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta harva kanta ulottuu Lappiin asti.
Viihtyy parhaiten valoisissa puistoissa ja pihametsiköissä.
Kolopesijä, jonka nykyiset pesät ovat enimmäkseen pöntöissä. Heittää kolossa mahdollisesti asuvan linnun pesän ja munat ulos. Munii pesää tekemättä 4-13 munaa.
Keväthuuto on 8-12-tavuinen piipitys: pii-pii-pii…
Syö miltei yksinomaan muurahaisia ja muurahaisenmunia, joiden pyyntiin lajin pitkä, matomainen kieli on erikoistunut.
Käenpiian pesimäkannat ovat taantuneet viimeisten sadan vuoden aikana kaikkialla Länsi-Euroopassa, Suomessa peräti 70-80 prosenttia viimeisen 30 vuoden aikana. Uhanalaisuusluokitus: silmälläpidettävät. Maamme parimäärä on 10 000-20 000.
Käenpiikamme talvehtinevat trooppisessa Afrikassa.
Viime vuosien tuloaikoja:
2015: 6.5. (Xenus)
2016: 4.5. (LLY)
2017: 13.5.
2018: 14.4.