Lapin varhaisin muutolta saapunut haarapääsky lenteli Kolarin Vaattojärvellä 19.4. Sen lajikumppani rikkoi maamme kaikkien aikojen ennätyksiä onnistuessaan talvehtimaan navetassa Kittilän Kelontekemässä.
Lapin tiettävästi varhaisin muuttohaarapääsky nähtiin Sodankylän Orajärvellä 30.3.2007. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) vuosien 2003-16 ensimmäisten haarapääskyjen tuloaikojen keskiarvo on 16.4., joten Vaattojärven lintu oli oikeastaan myöhässä!
Meri-Lapin haarapääskyjen saapumisaikojen keskiarvo vastaavalta ajalta on kymmenen päivää myöhäisempi. Kun Lapissa voidaan lisäksi havaita koko Suomen varhaisin haarapääsky, kuten 3.4.2017 Rovaniemen Napapiirillä, on syytä olettaa, että nämä huippuaikaiset yksilöt oikaisevat Itä-Afrikan ja Venäjän yli Lappiin ns. isoympyrää pitkin.
Menneen viikon aikana Lappiin tuli yli kolmasosa kaikista tähän mennessä kirjatuista muuttolintulajeista – huimat 30 lajia. Lajilistoihin voi tutustua netissä (www.xenus.fi, www.lly.fi). Tässä poimin vain joitakin hajahavaintoja runsaasta tarjonnasta.
Pääsiäisviikon harvinaisimmat lajit lienevät isolokki 15.4. Rovaniemellä, pikkukajava 16.4. Torniossa ja 20.4. Rovaniemellä (kenties sama yksilö), harmaahaikara 18.4. Torniossa ja jalohaikara 21.4. Rovaniemellä.
Siro ja kaunis arosuohaukka on palannut kotiinsa Meri-Lappiin: kolmessa päivässä (19.-21.4.) on tehty viisitoista havaintoa valtaosaltaan Torniossa ja ainakin osaksi samoista yksilöistä.
Muuttohaukka saapui samana päivänä (19.4.) Kemiin ja Muonioon, sääksi ja ampuhaukka 20.4. Meri-Lappiin ja seuraavana päivänä LLY:n alueelle.
Tosiasiassa vasta nyt olemme pääsemässä lintumuuton huippuvaiheeseen. Siksi tulevan viikonvaihteen tapahtumat osuvat hyvään vaiheeseen. Lauantaina, 27.4., Tornion Hallaniityllä on yhteishavainnointia klo 8:30 alkaen, Pellossa ohjattu linturetki alkaen Eeron puistosta klo 8 ja koko LLY:n alueella on lauantaina ja sunnuntaina tehostettua muutonseurantaa.
Viikon lintu
Hiirihaukka
Hiirihaukka
Pesii lähes koko Euroopassa ja laajalla vyöhykkeellä läpi Aasian keskiosien Isolle valtamerelle asti. Meillä vakituinen kanta ulottuu suunnilleen Pello-Salla-linjalle.
Mieluisinta ympäristöä ovat suurten metsien ja asutuksen rajavyöhykkeet, mutta esiintyy myös sydänmailla, missä saalistaa soilla, hakkuualueilla ja rannoilla.
Risupesä on useimmiten havupuussa. Munia 2-4 kpl.
Yli puolet ravinnosta on pikkunisäkkäitä. Muita saaliseläimiä ovat sammakot, linnunpoikaset, matelijat, isot hyönteiset ym.
Hiirihaukka on taantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Pesiviä pareja on maassamme 4000-5000. Laji luokitellaan vaarantuneeksi.
Tavallisin ääni naukuva kiäää.
Suomalaisia rengaslintuja on löydetty talvella lähes koko Keski- ja Etelä-Euroopasta (nimirotu buteo), itäisen rodun edustajia (vulpinus) jopa Etelä-Afrikasta.
Viime vuosien tuloaikoja (kaikki Meri-Lapin alueelta):
2015: 9.4.
2016: 9.4.
2017: 23.3.
2018: 11.4.