Tämän kesän ensimmäisen viitakerttusen kuultiin konsertoivan Kemissä tiistaiaamuna, 12.6. Kun myös ruislintu eli ruisrääkkä raksutti viime viikon torstai-iltana Tornion Raumojärvellä, voimme jäädä odottamaan lisää ns. yölaulajia eli pääasiassa yöaikaan reviirilaulua esittäviä lintuja.
Tunnetuin yölaulaja, satakieli, esiintyi jo 14.5. Kemijärvellä ja 21.5. Tervolassa. Uusia laulupaikkoja voi löytyä, kun yölaulajaretkiä tekevät lintuharrastajat ovat liikkeellä tulevina öinä. Täällä pohjoisessa yölaulajien etsintä on usein turhauttavaa, kun retken tulos voi olla muutama ruokokerttunen, jokunen rastas ja naurulokkien kirkuna.
Pellosta on ilmoitettu toistaiseksi varmistamaton kehrääjähavainto.
Kesälintujen vähäistä määrää kuvaa harmaasieppo, maamme kymmenenneksi runsain lintulaji. Tänä vuonna on Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueelta ilmoitettu 24 havaintoa viidestäkymmenestä yksilöstä. Vuosi sitten vastaavana aikana luvut olivat 54 ja 77.
Sen sijaan viikon linnun, peukaloisen kohdalla tilanne on päinvastainen. Tämän vuoden varhaisin peukaloinen tavattiin 25.4. Rovaniemellä, ja havaintoja on kertynyt yhdeksäntoista, Xenuksen alueella 22. Vuosi sitten jäätiin selvästi alle puoleen: LLY yhdeksän ja Xenus kahdeksan. Vaihtelut ovat siis aikamoisia, ja suurin syy niihin lienee talvehtimisen onnistuminen Keski-Euroopassa.
Euroopassa harvinaisella punakottaraisella on meneillään poikkeuksellisen voimakas vaellus länteen. Tähän mennessä se on havaittu maassamme viidessä eri paikassa, joista kaksi on Lapissa: kesäkuun alkupäivinä Ylitornion Taroniemessä ja 11.6. Rovaniemen Niskanperällä. Lajin voi varmimmin tavata maatalous- tai kyläympäristöissä.
Rovaniemen Koivusaaresta 8.6. löytyneestä mustapääkertusta on Xenuksen alueelta useita tietoja 18.5. alkaen.
Oheisessa taulukossa vertaillaan joidenkin myöhäisten muuttolintulajien kevätmuuton etenemistä täällä pohjoisessa.
| Laji | Kemi | Rovaniemi | Inari | Utsjoki |
| Tylli | 24.4. | 12.5. | 12.5. | 19.5. |
| Lapinsirri | 6.5. | 17.5. | 19.5. | 19.5. |
| Käki | 10.5. | 10.5. | 21.5. | 29.5. |
| Sinirinta | 10.5. | 10.5. | 14.5. | 26.5. |
| Lapintiira | 13.5. | 10.5. | 12.5. | 27.5. |
| Punavarpunen | 13.5. | 13.5. | 4.6. | – |
| Lehtokerttu | 15.5. | 24.5. | – | – |
| Tervapääsky | 17.5. | 24.5. | 23.5. | – |
| Vesipääsky | – | 18.5. | 28.5. | 26.5. |
| Pikkusirkku | – | 1.6. | 25.5. | – |
Viikon lintu
Peukaloinen
Peukaloinen on pienimpiä lintujamme – suunnilleen miehen peukalon kokoinen.
Pesii lähes koko Euroopassa, paikoitellen Pohjois-Afrikan Välimeren rannikolla ja Lähi-idässä sekä Afganistanista Himalajan kautta Mantšuriaan, Venäjän Kaukoitään ja Sahalinille. Lisäksi esiintyy pääosassa Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykettä. Meillä esiintyy melko yhtenäisesti etelästä napapiirin tutumaan.
Valitsee elinympäristönsä lähinnä maanpinnan muodon ja alimman kasvillisuuden perusteella: ryteikköisyys, onkalot ja rehevyys ovat valttia. Pohjois-Suomessa suosii reheviä, jyrkkärinteisiä kuruja.
Pallomainen pesä on usein kaatuneen puun juurakossa, pienessä kuusessa tai katajassa yms. maassa, maanrajassa tai vähän sen yläpuolella. Tavallisin munamäärä näyttää olevan seitsemän..
Syö erilaisia pikkueläimiä, kylmän kauden hätäravintona pieniä siemeniä.
Pesivä kanta on yli kaksinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Parimäärä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen: 50 000–120 000. Ilmastonmuutos on osaltaan vaikuttanut kannan kasvuun.
Äänet ovat pieneen kokoon nähden ällistyttävän voimakkaita. Laulu on hyvin voimakas, rytmikkään riemukas ja vauhdikas monivaiheinen säe.
Suomalaisten rengaslöytöjen perusteella talvehtimisalue ulottuu Tanskasta Keski-Eurooppaan (Suomen rengastusatlas II).
Viime vuosien tuloaikoja (LLY):
2014: 10.4.
2015: 9.4.
2016: 5.5.
2017: 3.5.