Entisaikojen Suomessa räikeän keltamusta kuhankeittäjä oli paljon nykyistä runsaampi. Jotkut olivat kuulevinaan sen huilumaisen vihellyksen kuha-kie-huu, ja siitä lintu sai nimensä.
Kesäkuun ensimmäisenä kuhaa kiehutettiin Kolarin Kesänkijärvellä ja lintu onnistuttiin myös näkemään. Samalla Kolari sai lajista uuden kuntapinnan. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) edellisestä havainnosta ehti kulua yhdeksän vuotta. Meri-Lapin tuorein tieto on kesäkuulta 2014, ja alkukesällä 2003 laji löytyi sekä Sallasta että Kemistä.
Muita menneen viikon uusia kevätmuuttajia olivat LLY:n alueella mehiläishaukka (28.5.), leveäpyrstökihu (29.5.) ja ruokokerttunen (3.6.), Meri-Lapin alueella pikkulepinkäinen ja tunturikihu. Viimeksi mainitusta tuli vallan huikea havainto Utsjoen Piesjängältä 3.6.: suon keskellä olevassa järvessä ui yhtaikaa 145 yksilöä!
Touko-kesäkuun vaihde toi tänne pohjoiseen melkoisen määrän vesipääskyjä, oikeita pääskyjä, lehtokerttuja, harmaasieppoja ja punavarpusia. Meri-Lapin alueella on tavattu kymmenittäin myös ruokokerttusia, mutta LLY:n alueelta löytöjä on vasta kaksi.
Rovaniemen seudulla on kierrellyt viime päivinä ainakin kaksi meriharakkaa. Lienevätkö samat linnut kaikissa havaintopaikoissa?
Viime sunnuntaina Simon Ykskuusen ohitti kotka, joka oli joko kilju-, pikkukilju- tai arokotka. Kuten muistettaneen, vuosi sitten Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikalle saapui arokotka, joka viipyi paikalla joitakin viikkoja ja aiheutti melkoisen lintuturismin aallon.
Oheisessa taulukossa on vertailtu ensimmäisten kevätmuuttajien saapumista viikoittain ja lajimäärittäin maalis-huhtikuun vaihteesta alkaen. LLY:n alueella uusien lajien tulo oli voimakasta etenkin huhtikuun lopulta toukokuun alkupuolelle (noin puolet koko kevään lajistosta kolmessa viikossa). Meri-Lapissa muutto oli selvästi tasaisempaa ja voimakkainta jo huhtikuun alkupuolella.
Viikko | Saapuneita
muuttolintulajeja |
|
Xenus | LLY | |
13 (26.3.-1.4.) | 5 | 4 |
14 (2.-8.4.) | 10 | 8 |
15 (9.-15.4.) | 22 | 16 |
16 (16.-22.4.) | 18 | 19 |
17 (23.-29.4.) | 18 | 24 |
18 (30.4.-6.5.) | 16 | 28 |
19 (7.-13.5.) | 17 | 27 |
20 (14.-20.5.) | 19 | 12 |
21 (21.-27.5.) | 12 | 8 |
22 (28.5.-3.6.) | 2 | 4 |
Viikon lintu
Meriharakka
Pesii kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomessa rannikkoseutujen asukas, joka on tällä vuosituhannella alkanut levittäytyä entistä enemmän sisämaahan.
Pesä avomaastossa. Meri-Lapin tuore aluevaltaus on Kemin rautatieasema! Muista kahlaajista poiketen munia on tavallisesti vain kolme.
Ravintona ovat varsinkin simpukat ja kotilot. Kykenee vääntämään vahvalla nokallaan jopa pienten ostereiden kuoret – tieteellinen nimi Haematopus ostralegus tarkoittaa verijalkaista osterin poimijaa.
Suomen varsin nopeasti vankistunut pesimäkanta on 3 000-4 000 paria.
Äänet kimeitä ja kauaskantavia. Ajoittain meriharakat kokoontuvat kirkumaan kuorossa.
Talvehtii pääasiassa Alankomaista Ranskaan ulottuvalla rannikkovyöhykkeellä.
Viime vuosien tuloaikoja (LLY):
2014: 23.4.
2015: 20.4.
2016: 7.4.
2017: 18.5.