Lapin kahden lintuyhdistyksen alueella on kirjattu j o yli 150 muuttolintulajia eikä kovin monta uutta tulijaa ole enää odotettavissa. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueelta puuttuvat Meri-Lapissa jo havaitut mehiläishaukka, ruokokerttunen ja lehtokerttu.
Lapissa vakinaisesti esiintyvistä lajeista tulematta ovat mm. jänkäsirriäinen, idän- ja lapinuunilintu sekä pikkusirkku. Kahta viimeksi mainittua ei ole tavattu vielä koko Suomessa.
Meri-Lapin tuoreimmat muuttajat ovat haahka ja ruokki (22.5.), joita ei yleensä tavata lainkaan LLY:n alueella, missä viimeiset uudet kevätmuuttajat (20.5.) olivat melkoisia harvinaisuuksia: mandariinisorsa Sallassa ja kuovisirri Rovaniemellä.
Oheinen taulukko on laadittu Meri-Lapin viime kalenteriviikon uusien muuttolintulajien pohjalta. Joitakin niistä ei ole ainakaan vielä havaittu LLY:n alueella, muutamat taas huomattavasti aikaisemmin kuin Meri-Lapissa. Viimeksi mainittu, vähän arvoituksellinen piirre johtunee mm. siitä, että muu Lappi on huiman laaja ja siellä on runsaasti lintuharrastajia. Osa eroista perustuu silkkaan sattumaan.
Taulukon lajeista kaulushaikara ja haahka ovat suurharvinaisuuksia LLY:n alueella ja vähälukuisia myös Meri-Lapissa. Ensiksi mainittu on hiljalleen levittäytymässä pohjoiseen. LLY:n alueelta on tiedossa kahdeksan havaintoa vuodesta 2001 alkaen. Meri-Lapin ensi havainto tehtiin toukokuussa 2006, ja tuoreita tietoja on saatu lähes vuosittain.
Kemin Pajusaressa havaittiin komea, kuuden yksilön ristisorsaparvi 22.4. Kuinka ollakaan, Kolarin Kurtakon kuuluisilla Myllymaan hanhipelloilla ihmeteltiin 17.5. niin ikään kuuden ristisorsan joukkoa ja seuraavana päivänä ilmeisesti samoja lintuja ihailtiin Utsjoen Välimaassa, linnut tosin olivat Norjassa. Jos kyseessä on koko ajan ollut sama parvi, missä se vietti huhtikuun lopun ja toukokuun alkupuolen?
| Laji | Xenus | LLY |
| Lapasotka | 14.5. | 13.5. |
| Kuovisirri | 14.5. | 20.5. |
| Suosirri | 14.5. | 6.5. |
| Ruokokerttunen | 14.5. | – |
| Mehiläishaukka | 15.5. | – |
| Lehtokerttu | 15.5. | – |
| Harmaasieppo | 15.5. | 11.5. |
| Heinätavi | 16.5. | 4.5. |
| Alli | 16.5. | 6.5. |
| Merikihu | 16.5. | 8.5. |
| Tervapääsky | 17.5. | 19.5. |
| Kaulushaikara | 18.5. | 10.5. |
| Mustapääkerttu | 18.5. | – |
| Pilkkasiipi | 19.5. | 10.5. |
| Pikkusirri | 19.5. | – |
| Pensaskerttu | 19.5. | 14.5. |
| Haahka | 20.5. | – |
| Uusia lajeja 14.-20.5. | 17 | 11 |
Viikon lintu
Punajalkaviklo
Punajalkaviklolla on pitkät, räikeänpunaiset koivet. Lennossa erottuvat siipien leveät, valkoiset takareunat. Kevään 2018 ensimmäinen yksilö nähtiin Ylitornion Kuivakankaalla vappuaattona.
Keskikokoinen kahlaaja, joka pesii Islannista Brittein saarten kautta Isolle valtamerelle läpi Euraasian keskiosien. Suomessa rannikko- ja saaristovyöhykkeen sekä Lapin jokivarsien lintu.
Pesä maassa. Neljä munaa.
Ravintona ovat monenlaiset pikkueläimet. Syö myös kasvisravintoa (mm. lehtiä, silmuja, siemeniä ja marjoja).
Suomen pesimäkanta 4 500-6 000 paria. Määrä on laskussa. Uhanalaisuusluokka on silmälläpidettävä.
Lentoääni on tjyy-hyy, lentoon lähtiessä tjy-hy-hy. Soidinääniin kuuluva laskeutumisjokellus on helposti tunnettava: liyky-liyky-liyky…
Suomalaiset punajalkaviklot muuttavat Länsi-Euroopan rannikoita seuraten Espanjaan ja Länsi-Afrikkaan. Muuton nopeudesta kertoo rengaslöytö: Porin lähellä merkitty lintu ammuttiin viisi päivää myöhemmin 1 810 km:n päässä Ranskassa (Suomen Rengastusatlas. Osa I).
Viime vuosien tuloaikoja (LLY):
2014: 7.5.
2015: 1.5.
2016: 28.4.
2017: 9.5.