Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus sai aikoinaan nimensä alueella pesivän suurharvinaisuuden, rantakurvin (Xenus cinereus), mukaan. Sittemmin laji on taantunut, mutta helatorstaina nimikkolaji näyttäytyi tälle vuodelle – nimelle on siis yhä perusteita.
Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueelle mennyt viikko toi kaksi harvinaista kahlaajaa: isosirrin ja mustapyrstökuirin. Ensiksi mainittua, äärimmäisen arktista pesimälajia nähtiin 11.5. Rovaniemen Niskanperällä peräti kymmenen yksilöä ja seuraavana päivänä Inarin Juutuanvuonolla yksi. Mustapyrstökuiri tavattiin Ylitorniolla 13.5.
Maanantaina, 14.5., Keminmaasta löytyi toinen hyvin arktinen kahlaaja, isosirrin tavoin komean punertava kuovisirri.
Vielä edellisiä harvinaisempi lyhytvarvaskiuru yhytettiin Enontekiön Poususta 8.5. Aivan tavallinen ei ole kaulushaikarakaan, joka yllätti kulkijat Lismanaavan tiellä Sodankylässä 10.5.
Käki ja sinirinta kirjattiin 10.5. niin Xenuksen kuin LLY:n alueella, harmaasieppo ehti Rovaniemelle jo 11.5., Kemiin neljä päivää myöhemmin. Punavarpunen saapui yllättävän varhain, 13.5. molempien lintuyhdistysten alueille.
Pensaskerttu lauloi Rovaniemellä 14.5., sinipyrstö ja pikkusieppo seuraavana päivänä. Mitään näistä lajeista ei ole vielä havaittu Meri-Lapissa, jossa puolestaan konsertoi 14.5. ruokokerttunen.
Oheisessa taulukossa olen vertaillut joidenkin huhti-toukokuun muuttajien muuton edistymistä Lapissa. Alkupään lajien osalta ensimmäisten yksilöiden saapumispäivät poikkeavat jopa viikkoja, mutta loppupäässä tilanne on jopa ällistyttävän tasainen.
Huomattakoon, että Rovaniemen ensihavainto ei välttämättä ole sama kuin LLY:n varhaisin. Esimerkiksi sepelkyyhky havaittiin Ranualla ja Ylitorniolla jo 8.4., tylli Kemijärvellä ja Kolarissa 9.5. ja pajulintu Enontekiöllä 5.5.
| Laji | Kemi | Rovaniemi | Inari | Utsjoki |
| Sepelkyyhky | 5.4. | 14.4. | 14.4. | 12.5. |
| Lapinsirkku | 13.4. | 18.4. | 7.5. | 12.5. |
| Kapustarinta | 17.4. | 25.4. | 4.5. | 12.5. |
| Haarapääsky | 21.4. | 28.4. | 1.5. | – |
| Tylli | 24.4. | 12.5. | 12.5. | – |
| Haapana | 25.4. | 27.4. | 8.5. | 12.5. |
| Suokukko | 3.5. | 9.5. | 9.5. | 12.5. |
| Kaakkuri | 5.5. | 5.5. | 8.5. | 12.5. |
| Keltavästäräkki | 6.5. | 8.5. | 10.5. | 12.5. |
| Pajulintu | 6.5. | 8.5. | 10.5. | 12.5. |
| Kirjosieppo | 6.5. | 3.5. | 8.5. | 9.5. |
| Mustaviklo | 8.5. | 3.5. | 7.5. | 10.5. |
Viikon lintu
Tylli
Tylli on pieni kahlaaja, joka on sekoitettavissa lähisukuiseen pikkutylliin. Tärkeimmät erot ovat oranssit jalat, oranssityvinen nokka ja selvä siipijuova.
Pesii Islannista ja Brittein saarten pohjoisosista yli pohjoisen Euraasian Beringinsalmelle asti sekä paikoin Grönlannin ja Kanadan Baffininsaaren rannikoilla. Suomessa levinneisyys on kaksijakoinen: merenrannikot ja Pohjois-Suomi.
Suosii avoimia maastoja: hiekka- ja kivikkorannat, tunturinummet, mutalietteiköt yms.
Pesä maassa. Neljä munaa.
Ravintona ovat pääasiassa hyönteiset, mutta myös kotilot, äyriäiset ja madot kelpaavat sekä vähäisessä määrin kasvikset.
Suomen pesimäkanta on 3 000-6 000 paria. Laji on meillä taantuva ja uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä.
Kutsuääni on pehmeä tyl-li tai tyy-i. Koiraan soidinlaulua voisi kuvata vaikka näin: vegeto-vegeto-vegeto…
Suomessa rengastettuja tyllejä on löydetty talvella Länsi- ja Etelä-Euroopan sekä Länsi-Afrikan rannikoilta.
Viime vuosien tuloaikoja (LLY):
2014: 26.4.
2015: 6.5.
2016: 27.4.
2017: 13.5.