Lintumuuton voimakas vauhdittuminen viime viikonvaihteessa toi Meri-Lapin alueelle kaksi harvinaista haukkalajia, haarahaukan ja arosuohaukan. Saapuneiden muuttolintulajien määrä kasvoi melkoisesti sekä myös Lapin sisämaa-alueilla, vaikka suuria muuttoparvia ei juuri näkynyt.
Perjantaina, 13.4., Tornion Raumojärvellä muutti haarahaukka luoteeseen ja kahden päivän päästä Tornion Kalkkimaassa kierteli toinen! Hyvät valokuvat todistavat, että kysymys on eri yksilöistä.
Maanantaina, muuttoryntäyksen jo hiipuessa, Kemin tuhka-altaalla kierteli siro, lokkimainen arosuohaukkakoiras. Vajaan puolen tunnin kuluttua paikalla liihotteli paljon edellisiä tavallisempi, roteva ja tumma ruskosuohaukka.
Kun näihin lisätään Meri-Lapissa (Xenus) jo havaitut metsäviklo, taivaanvuohi ja lapinsirkku (13.4.), käenpiika, hemppo ja pajusirkku (14.4.) sekä tiistain, 17.4., kapustarinta, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella (LLY) eletään aivan eri oloissa. Tosin muutamat uskalikot ovat ehtineet Rovaniemen seudulle tai Ylitorniolle ennen Meri-Lappia.
LLY:n alueella on puolestaan tähän aikaan keväästä selvä linturaja Ylitornion Kuivakankaalta Rovaniemen kautta Ranuan ja Posion seutuville. Esimerkiksi tähän mennessä Tiira-järjestelmään ilmoitetuista 92 töyhtöhyypästä vain seitsemän on muualta kuin Ylitorniolta ja Rovaniemeltä. Kevään edistyessä tilanne tasoittuu.
Kemiin naurulokki tuli viime perjantaina, Rovaniemelle maanantaina, mutta kevättä kaupungeissa kirkuvia suuria lokkilaumoja saamme vielä odotella.
Västäräkit ovat ehtineet Ivaloon asti ja sekä Xenuksen että LLY:n alueelta on ilmoitettu satakunta yksilöä. Sen sijaan niittykirvisestä on toistaiseksi vain yksi havainto kummaltakin alueelta.
Vähälukuisesta vuorihemposta on Meri-Lapin alueelta viisi havaintoa, LLY:n alueelta kaksi. Nokkavarpunen on tavattu kerran molemmissa.
| Laji | Xenus | LLY |
| Kanadanhanhi | 14.4. | 12.4. |
| Tuulihaukka | 14.4. | 12.4. |
| Nokkavarpunen | 12.4. | 12.4. |
| Metsähanhi | – | 15.4. |
| Kurki | 14.4. | 15.4. |
| Niittykirvinen | 16.4. | 15.4. |
| Punarinta | 7.4. | 15.4. |
| Kulorastas | 3.4. | 15.4. |
| Naurulokki | 13.4. | 16.4. |
| Taivaanvuohi | 13.4. | – |
Varhaiskevään muuttajia Xenus ja LLY
Viikon lintu
Kulorastas
Kulorastas on suurin rastaamme, mutta muistuttaa aika lailla laulurastasta. Kulorastaan vatsapuolen täplät ovat kuitenkin isoja ja pyöreitä. Kupeilla usein laajat, tummat laikut.
Esiintyy lähes koko Euroopassa sekä osassa Pohjois-Afrikkaa ja Aasiaa. Suomessa levinneisyysalue ulottuu havumetsävyöhykkeen pohjoisrajoille.
Suosii valoisia metsiä, erityisesti harvoja männiköitä.
Iso, pääasiassa heinistä ja ruohokasvien varsista tehty pesä on useimmiten männyssä. Munia 3-5 kpl.
Syö pesimäaikana monenlaisia, maassa eläviä pikkueläimiä, loppukesästä alkaen marjoja ja hedelmiä.
Nykyinen pesimäkanta, 130 000-200 000 paria, on yli kaksinkertainen muutaman kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Tuoreen arvion mukaan (Linnut 2/2017) kulorastas on runsaudeltaan maamme 50:s lintulaji.
Kaunis, sointuva, huilumainen laulu muistuttaa mustarastaan laulua, mutta on kiihkeämpää ja katkonaisempaa. Tunnusomainen ääni on kuiva särinä, joka kuuluu usein lennossa.
Suomessa rengastettujen kulorastaiden ulkomaiset löytöpaikat ovat pääasiassa Etelä-Ranskasta Turkkiin ulottuvalla alueella (Suomen rengastusatlas II).
Viime vuosien tuloaikoja (LLY):
2014: 15.4.
2015: 14.4.
2016: 24.3.
2017: 21.4.