Hieno kevättalvinen ulkoilurupeama Rovaniemen Vikajärvellä sai upean huipennuksen, kun lähimetsästä alkoi kuulua tiltaltin laulua – kuukautta ennen aikojaan. Kyseessä oli tämän vuoden ensimmäinen kevätmuuttohavainto koko maasta!
Pari vuotta sitten huippuaikainen, koko Suomen varhaisin tiltalttihavainto tehtiin Enontekiön Iitossa 27.3., mutta se kaipaa vielä varmistusta.
Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) kevätmuuttajalista on venähtänyt viidentoista lajin mittaiseksi, vaikka toistaiseksi vasta taviokuurnan, pulmusen ja laulujoutsenen muutto on päässyt kunnolla vauhtiin.
Meri-Lapin (Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus) ensimmäiset muuttopeipot kirjattiin 22.3. Kolme päivää myöhemmin tämä maamme runsain lintulaji löytyi Rovaniemeltä ja maaliskuun lopulla myös Pellosta ja Ylitorniolta.
Kemissä tavattiin 27.3. sepelkyyhky ja vihervarpunen, Rovaniemellä hämmästyttävän aikainen hiirihaukka. Viimeksi mainitun pohjoinen lähisukulainen, piekana, muutti matalalla Ivalon yli 29.3., jolloin Kemiin tuli komea mustaselkäinen merilokki.
Pellolaiselle lintujen ruokintapaikalle pikkuruinen vihervarpunen ilmestyi 30.3. ja Rovaniemelle aprillipäivänä. 31.3. Keminmaassa nähtiin vihervarpusen hyvin värikäs sukulainen, tikli. Oliko se muuttolintu vai pohjoisessa talvehtinut? LLY:n alueella on talven mittaan ollut tiklejä Enontekiötä myöten.
Koskikarojen muutto on ilmeisesti hyvässä vauhdissa, koska Ranuan Kaitavirralta on laskettu 29.3. peräti kaksitoista yksilöä.
Vuosi sitten tähän aikaan Rovaniemen Napapiirillä lenteli jo haarapääsky ja muuttolintulistassa oli 25 lajia!
Viikon lintu
Tiltaltti
Tiltaltti ja pajulintu ovat kuin kaksoset. Rengastaja selvittää lajin siipisulista. Tarkka lintuharrastaja voi tunnistaa tiltaltin siiven käsisulkien ns. ulottumasta, joka on paljon pajulintua lyhyempi.
Euraasialainen metsälintu, jonka esiintymisalue ulottuu pitkälle Siperiaan, meillä Lapin eteläosiin.
Suosii valoisia ja tuoreita kuusikoita sekä kuusta ja lehtipuita kasvavia sekametsiä.
Pallomainen pesä on tavallisimmin vähän maanpinnan yläpuolella katajassa, pienessä kuusessa tai risukossa. Munia useimmiten 6 kpl.
Hyönteissyöjä, joka pyydystää myös hämähäkkejä ja siiroja. Syksyllä voi syödä myös marjoja.
Maamme tiltalttikanta taantui 1940-luvulta 1980-luvulle noin 400 000 parista miltei puoleen. Nykyinen parimäärä on 250 000-300 000.
Laulu helposti tunnettavaa tiputtelua: til til tal til tyl tyl…
Talvialueet Etelä-Euroopassa, Lounais-Aasiassa ja päiväntasaajan pohjoispuolisessa Afrikassa.
Viime vuosien tuloaikoja:
2014: 20.4.
2015: 1.5.
2016: 23.4.
2017: 31.3.