Viime viikon lopulla – kahden viikon tauon jälkeen – Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) kevätmuuttajalista piteni neljällä uudella lajilla: harmaalokki, pulmunen, mustarastas ja laulujoutsen.
Kolme ensiksi mainittua havaittiin torstaina, 22.3. Rovaniemen Ounaskoskella lepäili jään reunalla kaksi harmaalokkia, Sodankylän Vuotsossa kolme pulmusta lensi pohjoiseen ja Pellon kirkonkylän vaiheilla mustarastaskoiras nautti ruokintapaikan antimia.
Perjantaina, 23.3., laulujoutsenen muutto alkoi räväkästi, kun muuttaneita tai muuttavia kansallislintuja tavattiin kolmessa eri paikassa. Kello 13 Rovaniemen Norvajärvellä kaksi yksilöä taittoi taivalta pohjoiseen, puoli tuntia myöhemmin Ylitornion Pessalompolossa nähtiin jäällä nukkuva pariskunta ja illansuussa Rovaniemen Oikaraisesta löytyi yksinäinen lintu. Lauantainen Pellon Sirkkakosken laulujoutsen vahvisti vielä asiaa.
Vuosi sitten ensimmäiset muuttaneiksi tulkitut laulujoutsenet uiskentelivat Inarin Virtaniemen sulassa jo 18.2. Vuodesta 2003 julkaistujen LLY:n kevätmuuttolistojen keskimääräinen ensi havainto on tehty 7.3., joten lajin muutto pääsi vauhtiin nyt yli kaksi viikkoa tavanomaista myöhemmin.
Useimmista tähän mennessä saapuneiksi kirjatuista yhdeksästä muuttolintulajista on yksi ainoa havainto. Viime keväänä tähän aikaan oli listalla 18 lajia, 2015 yli kaksikymmentä.
Kenties kevätmuutto vauhdittuu pääsiäisen aikaan.
Viikon lintu
Varis
Suomessa pesivät varikset ovat ”harmaatakkeja”.
Esiintyy lähes koko Euraasiassa lukuun ottamatta pohjoisinta Venäjänä ja Etelä-Aasiaa. Lisäksi Egyptissä on kantansa. Suurimmassa osassa Aasiaa ja pääosassa Länsi-Eurooppaa varikset ovat kokomustia, väliin jäävällä alueella harmaatakkeja. Meillä levinnyt koko maahan.
Kulttuurilintu, joka viihtyy parhaiten asutuksen piirissä ja suurten vesistöjen vaiheilla, mutta voi olla täysin luonnonvarainen meren ja suurjärvien saaristoissa.
Pesä useimmiten korkean männyn tai kuusen latvaosassa. Munia tavallisesti neljä tai viisi.
Kenties kaikkiruokaisin lintumme: syö jätteitä, jyviä, siemeniä, kaloja, oraita, hyönteisiä (etenkin liikenteen tappamia teiden varsilta), matoja, linnunmunia ja -poikasia, pikkunisäkkäitä, marjoja ym.
Varis on rauhoittamaton ”haittalintu” (rauhoitettu pesimäaikana), jonka vaino on viime vuosikymmeniä vähentynyt merkittävästi. Tästä syystä etenkin taajama- ja kaupunkialueiden kannat ovat kasvaneet viime vuosisadan lopulla, vaikka kokonaiskanta on samaan aikaan taantunut. Maassamme arvioidaan nykyisin pesivän 150 000-200 000 varisparia.
Tutuin ääni raakkuva kraa kraa kraa.
Valtaosa variksista on edelleen muuttolintuja. Rengastusaineiston perusteella muuttosuunta on syksyisin lounas, keväällä koillinen. Länsi-Suomen varikset talvehtivat pääasiassa Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa (kaukaisin rengaslöytö Suomen rengastusatlas -kirjan mukaan Pohjois-Ranskasta), itäsuomalaiset puolestaan Itämeren itäpuolella.
Runsaan talvikannan tähden variksen muuttoaikoja ei ole tilastoitu.