Utsjoen kuuluisalla Piesjängällä ja sen poroerotuspaikalla on ollut tänä kesänä – tai siis tämän vuoden kesäkuun loppupuolella – poikkeuksellista kihuruuhkaa. 17.6. paikalta laskettiin peräti 78 yksilöä.
Kyseessä ei sentään ollut ennätys, sillä 2.6.2009 samassa paikassa ynnättiin lähes sata tunturikihua, tarkkaan laskettuina 98. Äkkiseltään voisi luulla, että tällaisten kertymien takana on mainio ravintotilanne. Asia on kuitenkin juuri toisinpäin. Nälkävaellus tuo parvet paikoille, joista löytyy edes jotain syötävää.
Parin edellisen kesän myyrä- ja sopulipaljous kasvatti tunturikihukantaa kuten muidenkin myyränsyöjien määriä. Ruokapulasta tietämättömät kihut ehtivät myöhäisenä keväänä vasta äskettäin ihmettelemään, minne syntymäseutujen edelliskesän ruokapöytä on kadonnut.
Menneen viikon ainoa uusi kevätmuuttaja, leveäpyrstökihu, nähtiin 22.6. Inarin Ukonjärven rantamilla matkalla Venäjän tundralle. Jäämeren rannikolta luultavasti löytyy syötävää, vaikka pientä karvakansaa ei mainittavasti olisi. Leveäpyrstökihu syö nimittäin muiden kihujen tapaan myös muiden lintujen munia ja poikasia eikä se väheksy haaskojakaan.
Kihut ovat lokkien lähisukulaisia, rakenteeltaan niiden kaltaisia, mutta väritykseltään ja käyttäytymiseltään haukkamaisia. Suku on pahin: kihut ryöstävät ison osan ravinnostaan lokeilta ja tiiroilta ahdistelemalla niitä lennossa.
Ilmeisesti juuri muutolta saapunut virtavästäräkki sirkutteli innokkaasti Värriön luonnonpuiston aseman pihassa Sallan Kuutsjärvellä 27.6. Tätä ennen laji oli tavattu Muoniossa, Kolarissa ja Inarissa. Lehtokerttuja on myös tullut lisää, niin että yli puolet tähänastisista havainnoista on kesäkuun loppupuolelta. Vain yksi havainto on oikeasta Lapista, Saanan etelärinteeltä.
Pikkusieppohavaintojen määrä lisääntyi sata prosenttia, kun aikaisemman, Rovaniemen laulajan lisäksi Savukosken Jaurujoella tavattiin toinen 18.6.
Viikon lintu
Tunturikihu
Tunturikihu
Sirkumpolaarinen laji, joka esiintyy lähes kaikilla Jäämerta ympäröivillä rannikkoalueilla. Meillä Tunturi-Lapin paljakka-alueiden lintu.
Asustaa puuttomilla tunturikankailla ja -soilla.
Pesä mitätön syvennys maassa. Munia on tavallisesti kaksi.
Ravintona sopulit ja muut pikkujyrsijät, joiden katovuosina syö hyönteisiä, linnunmunia ja -poikasia, loppukesällä myös marjoja.
Pesivä kanta vaihtelee rajusti ravintotilanteen mukaan: 100-5000 paria. Viime aikoina on ilmeisesti tapahtunut lievää taantumista.
Talvehtii Atlantin keskiosissa.
Viime vuosien tuloaikoja:
2013: 18.5.
2014: 20.5.
2015: 10.5.
2016: 21.5.
Tämän kevään ensimmäinen havainto 21.5.