Lapintiira, maailman pitkämatkaisin muuttolintu palasi pohjoisille kotiseuduilleen viime viikonvaihteessa, lauantaina Kittilään ja Muonioon, sunnuntaina Enontekiölle asti. Kyseessä olivat tosin juhannuksen vaiheille kestävän kevätmuuton alkutahdit.
Lapintiiran eteläinen serkku, kalatiira, ehti Meri-Lappiin jo vappuna, mutta vasta viime päivinä se on yleistynyt, ja nähty Kemijärvellä asti.
Kala- ja lapintiiran toisistaan erottaminen on lintuharrastuksen pulmakysymyksiä, ja usein on pakko ilmoittaa havainto kala- tai lapintiirana. Läheltä näkee, että kalatiiran nokan kärki on musta, mutta lapintiiran koko nokka punainen. Lisäksi lapintiiran pyrstö ulottuu lepoasennossa selvästi siipien kärkien ohi.
Huhti-toukokuun keväinen tuulahdus vaihtui koleuteen, joka hyydytti muuttoa. Menneellä viikolla (6.-12.5.) uusien kevätmuuttajien määrä putosi alle kolmannekseen edellisestä viikosta.
Monet tuoreista tulijoista olivat aika eksoottisia. Esimerkiksi komean kuparinpunaisesta punakuirista on toistaiseksi kuusi havaintoa, niistä viisi viime sunnuntailta (12.5.). Suunnilleen samanvärinen, mutta paljon pienempi isosirri on ihastuttanut torniolaisia lintuharrastajia muutaman päivän (7.-10.5.), ja 12.5. laji havaittiin myös Inarin Tirrossa.
Tornion Röytän eteläkärjestä on havaittu muutaman kerran jättiläistiira räyskä ja kerran harvinainen lampiviklo.
Hyvin koristeellinen mustakurkku-uikku on tavattu peräkkäisinä päivinä (11.-12.5.) Rovaniemellä ja Torniossa. Sunnuntaina (12.5.) kirjattiin ensi kerran lapasotka Torniossa ja merikihu Rovaniemen huippupaikaksi osoittautuneella Hirvaan Suksiaavalla.
Kirjosieppo on ehtinyt Enontekiölle asti, ja monien tavallisten sorsien muutto pääsi kunnolla vauhtiin menneen viikon lopulla. Kohta tulvarannoilla tepastelee kymmenittäin kahlaajia.
Koristeellinen mustakurkku-uikku on nähty tähän mennessä Rovaniemellä ja Torniossa.