Euraasialainen lintu, joka meillä on lähinnä Lapin asukas. Mieltynyt erityisesti pajukkoihin ja tunturikoivikoihin. Pesimäpiiri on usein soiden tai vesistöjen reunamilla. Pesä on maassa. Munia on tavallisesti kuusi tai seitsemän. Hyönteissyöjä.… Lue lisää »
Fennoskandian ja Pohjois-Venäjän pikkukahlaaja, jonka itäinen levinneisyys huonosti tunnettu. Meillä se on melko harvalukuinen, runsain Lapin keskiosissa. Saraa kasvavien avosoiden lintu. Pesä upottavan hetteikön mättäällä. Munia lähes aina neljä. Ravintona… Lue lisää »
Pesimäalue ulottuu Kaspianmeren pohjoispuolisilta aroilta Mongoliaan. Pesimättömät linnut harhailevat Pohjois- ja Länsi-Euroopassa asti. Meillä jokseenkin jokavuotinen harhailija. Lapista kolme rariteettikomitean hyväksymää havaintoa. Pesä puussa (tai maassa). Munia yhdestä kolmeen. Syö… Lue lisää »
Pesimäalue ulottuu Uralilta eteläisen Ruotsin itärannikolle, Saksaan Balkanin pohjoisosiin. Meillä melko harvalukuinen etelärannikolta Itä-Suomeen. Suosii vanhahkoa, kosteaa kuusimetsää tai kuusivaltaista sekametsää. Pesä on puunrungon tai pökkelön varsin avonaisessa syvennyksessä. Munia… Lue lisää »
Pieni varpuslintu, joka pesii Välimeren ympäristössä ja Keski-Euroopassa. Harvalukuinen kanta Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa. Suomessa pesintä on varmistettu muutaman kerran. Viihtyy puoliavoimissa kulttuuriympäristöissä. Pesä puussa. Munia 3-5 kpl. Ravintona siemenet, pesimäaikana… Lue lisää »
Sirkumpolaarinen laji, joka esiintyy lähes kaikilla Jäämerta ympäröivillä rannikkoalueilla. Meillä Tunturi-Lapin paljakka-alueiden lintu. Asustaa puuttomilla tunturikankailla ja -soilla. Pesä mitätön syvennys maassa. Munia on tavallisesti kaksi. Ravintona sopulit ja muut… Lue lisää »
Yksi maailman laajimmalle levinneistä petolinnuista, joka pesii suurimmassa osassa Euraasiaa, Afrikkaa ja Australiaa. Meillä sen levinneisyys painottuu itärajan tuntumaan. Suomessa harahaukan tunnetut pesät ja saalistusalueet ovat olleet lähes aina rannoilla.… Lue lisää »
Jalohaikara on kosmopoliitti: sitä tavataan ympäri maailmaa trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Lajin odotetaan lähivuosina pesivän maassamme. Pesä ruovikossa, pensaikossa tai puussa. Munia kaksi tai enemmän. Syö kaloja, sammakoita ja isoja… Lue lisää »
Pesii suurimmassa osassa Eurooppaa sekä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Meillä esiintymisen painopiste on Etelä-Suomessa, minne laji vakiintui 1900-luvun alkupuolella. Ensi havainto Ranualta 1947 ja Rovaniemeltä 1955. Lehtometsien lintu, joka runsastuessaan on… Lue lisää »
Esiintyy lähes koko Euraasiassa lukuun ottamatta pohjoisinta Venäjänä ja Etelä-Aasiaa. Lisäksi Egyptissä on kantansa. Suurimmassa osassa Aasiaa ja pääosassa Länsi-Eurooppaa varikset ovat kokomustia, väliin jäävällä alueella harmaatakkeja. Meillä levinnyt koko… Lue lisää »