Atlaskartoituksen etenemisen yleistilanne valtakunnan tasolla on laadittu viimeksi 26.6.2022. Oheinen päivitys antaa osviittaa siitä, miten meillä ja muualla on edistytty runsaassa kuukaudessa. Tilanne perustuu 30.7. julkaistuun dataan.
Asetelma: Yhdistysten luku ja suhteellinen osuus ruutumäärän ja selvitysnopeuden mukaan 30.7.2022, suluissa luku 26.6.2022.
Ruutumäärä |
Nopea | Selvitysnopeus Keskimääräinen |
Hidas |
| Suuri | 1 (1) | 3 (4) | 5 (4) |
| Keskikokoinen | 4 (4) | 5 (4) | 2 (3) |
| Pieni | 4 (4) | 2 (2) | 2 (2) |
Asetelmasta voidaan havaita, että suurten yhdistysten taipumus edetä selvityksessä muita hitaammin on entisestään korostunut. Edistyminen on siis kokoon nähden kääntäen verrannollista, mikä on toki loogista.
Selvitysnopeusindeksi
Kerrattakoon, että suhteellista selvitysnopeutta kuvaava indeksi on muodostettu siten, että jokainen erinomaisesti selvitetty ruutu antaa viisi pistettä, hyvä neljä, tyydyttävä kolme, välttävä kaksi ja satunnaishavaintoja käsittävä ruutu yhden pisteen. Ei havaintoja tuottaa tietenkin nolla pistettä. Lopuksi on laskettu keskiarvo ruutua kohti.
Keskimääräiset indeksit on esitetty 30.7.2022 tilanteen mukaisina. Hakasulkeissa näkyy vertailun vuoksi viiden viikon takainen tilanne, siis 26.6.2022.
Nopeasti edenneiden luokkaan on kirjattu yhdeksän yhdistystä. Niiden selvitysnopeusindeksit ovat välillä 1,91–2,55 [1,51–1,80] (mediaani 2,04 [1,57]). Keskinkertaista selvitysnopeutta edustavat puolestaan yhdistykset, joiden indeksi on välillä 1,50–1,83 [1,20–1,48] (mediaani 1,61 [1,27]).
Muita hitaammin atlasselvitys on edennyt lopuissa yhdeksässä yhdistyksessä. Alhaisin lukema – ja ainoana yhä alle yhden – on edelleen Lapin LY:llä (0,89 [0,64]). Suupohjan LY, joka viimeksi oli paras hitaista, on nyt kirinyt keskinopeiden yhdistysten ryhmään. Sen indeksi on 1,57 [1,19]. Vastaavan kirin on tehnyt Kuikka, joka majailtuaan viimeksi mediaania edustamassa, on nyt hitaiden nopein (1,41 [1,08]). Siksi mediaanin paikkamerkki kuuluu tässä tarkastelussa Etelä Savon LY Oriolukselle (1,38).
Erinomaisten määrä nelinkertaistunut
Päivityspäivänä 30.7. (hakasulkeissa tilanne 26.6.) Suomessa oli 54 [14] ruutua, joiden selvitysasteeksi pesimävarmuussumman perusteella oli merkitty Erinomainen. Myös Lapin parhaiten selvitetyt neljä ruutua ylsivät nyt siihen, kun viimeksi ne olivat vain tasolla Hyvä.
Pohjois-Pohjanmaan LY:n alueella on edelleen Suomen paras tilanne. Erinomaisesti selvitettyjä ruutuja oli siellä peräti yksitoista [neljä]. Viimeksi toisena mainitun Porvoon seudun LY:n alueella viiden pisteen ruutuja on edelleen vain kaksi. Väliin on sen tähden kiilannut peräti seitsemän yhdistystä.
Turun LY:n alueella on heinäkuussa tehty hartiavoimin työtä. Erinomaisten määrä on karttunut nollasta kuuteen. Tringa kiri yhdestä viiteen ja kainuulaiset kahdesta viiteen.
Xenuksen alueella kahden erinomaisen ruudun rinnalle on karttunut kaksi lisää. Pirkanmaalla on nyt neljä yhden asemesta. Ja Lapin LY on siis päässyt niiden rinnalle neljällä uudella erinomaisellaan.
Kolmeen erinomaiseen ovat nousseet Merenkurkku sekä Pohjois-Karjalan LY, jolla viimeksi oli pää avattuna yhdellä ruudulla. Kahden erinomaisen yhdistyksiä taas ovat Porvoon lisäksi Kymenlaakso ja Keski-Pohjanmaa.
Kuusamon lintukerho ei ole kyennyt kuukauden mittaan lisäämään viiden pisteen ruutuja. Sen seuraan yhdellä erinomaisella ovat tulleet Ostrobothnia australis, Päijät-Hämeen LY, Keski-Suomen LY ja Oriolus.
Kuparinen on rikkomatta enää 11 yhdistyksellä. Niistä seitsemän on toki ehtinyt selättää valkoiset alueet, ts. ne ovat päässeet eroon nollaruuduista. Se on yhtä lailla huomionarvoinen saavutus!
Lapissa viisi uutta hyvää
Kuten todettua, Lapin LY:n entiset neljä hyvää ruutua on nyt ehditty selvittää tasolle Erinomainen. Hienoa on, että viisi uutta ruutua on kirinyt tasolle Hyvä. Nollaruutujen määrä on samaan aikaan pudonnut parikymmentä prosenttiyksikköä. Valkoisia alueita on enää 320, mikä on runsaat 31 % yhdistyksemme ruudustosta. Koko Suomen tyhjistä ruuduista (479) määrä edustaa vielä kahta kolmasosaa.
Uudet hyvät ruudut sijaitsevat Kolarissa, Pellossa, Rovaniemellä (2) ja Ylitorniolla. Kunnan ja ruudun jälkeen on esitetty nykyinen pesimävarmuussumma sekä erinomaisen selvitysasteen raja-arvo.
Lähimpänä erinomaista on ruutu Rovaniemen Niskanperä (180/185). Aivan sen niskaan hengittää Ylitornion Portimojärvi (181/187). Niitä seuraavat lähellä toisiaan Rovaniemen Saarenkylä (154/184), Pellon Konttajärvi (149/180) ja Kolarin Ylläsjärvi (148/180).
Turvallisia retkeilykilometrejä edelleen toivotellen Jouni Parviainen