Lapin pikkutyllit 2017

Jukka Simula

Pikkutylli oli vuonna 2017 Bird Life Suomen vuoden lintu ja lappilaisetkin harrastajat panostivat  kiitettävästi tämän huonosti tunnetun lajin seurantaan. Havaintoja tallennettiin Tiiraan noin kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. 2016 88 havaintoa, 2017 258 havaintoa. Kaikkiaan Tiiraan on Lly:n alueella tallennettu vuodesta 1972 alkaen 968 pikkutyllihavaintoa.

Pikkutylli on Lapissa uudistulokas. Ensimmäiset havainnot tehtiin 1950-luvulla ja vielä 1960-luvulla laji oli Lapissa harvinaisuus. Pikkutyllin on arveltu taantuneen Suomessa viime vuosina, mutta ainakaan tämän, varsin vajavaisen aineston perusteella ei voi tehdä sen suuntaisia johtopäätöksiä.

Pikkutylli pesii nykyään lähes pelkästään ihmisen muokkaamissa biotoopeissa: teollisuusalueiden joutomailla, ratapihoilla, täytemaa-alueilla jne. Luonnonbiotoopeilta havaintoja ei ilmoiteta juuri lainkaan, vaikka Lapin jokien ja suurten järvien rannoilta luulisi kyllä löytyvän lajille sopivia somerikkorantoja. Onko totta, että pikkutyllejä ei luonnonbiotoopeilla esiinny, vai eikö niillä vaan retkeillä?

Paljonko pikkutyllejä Lapissa pesii? Reviirejä löytyi kaikkiaan reilut 50, mutta paljon jäi potentiaalisia pesimäpaikkoja tarkistamatta. Hyvin tutkitun Rovaniemen ratapihan-teollisuuskylän alueen tiheys antaa hyvän kuvan lappilaisesta huipputiheydestä: 15 reviiriä n.4 neliökilometrin alueella. Tuo edustaa tietenkin ehdotonta huippua, eikä missään muualla Lapissa voida päästä lähellekään vastaavia tiheyksiä. Lisäksi Lajin esiintyminen painottuu selväsi eteläiseen Lappiin. Se on jo keski-Lapissa harvinainen ja Pohjois-Lapissa suorastaan harvinaisuus. Lapin kokonaiskanta voinee olla muutaman sadan parin luokkaa.

Alla kuntakohtainen katsaus, joka perustuu kymmenien Tiiraan aktiivisesti pikkutyllihavaintojaan tallentaneiden harrastajien havaintoihin. Kiitos kaikille!!

 

KEMIJÄRVI

Kemijärvellä on vuodesta 1998 lähtien tehty kaikkiaan 122 pikkutyllihavaintoa.

Vuonna 2017 vanhoja esiintymispaikkoja tarkistettiin aktiivisesti ja reviirejä löytyi kaikkiaan 6, joilla varmistettiin 4 pesintää. Joitakin vanhoja pesimäpaikkoja todettiin asumattomiksi.

Jukka Matero löysi Kemijärveltä vuosina 1996-1997 11-12 pesivää paria (Kokko 2001). Tämä viittaisi kannan pienenemiseen kaupungissa. Yksi syy kannan alamäkeen saattaisi olla, että 1990-luvulla ripeästi kasvavassa kaupungissa oli enemmän täytemaa-alueita kuin nykyään laman kourissa kärvistelevässä kunnassa? Pikkutyllihän on siitä erikoinen lintulaji, että sen kannan kehitys korreloi ihmisten rakennustoiminnan aktiivisuuden kanssa.

 

PELLO

Pellossa on vuodesta 1972 lähtien tehty kaikkiaan 121 havaintoa pikkutyllistä.

Vuonna 2017 kunnassa tarkistettiin aktiivisesti vanhoja esiintymispaikkoja ja reviirejä löytyi kaikkiaan 7, joista 6 sijaitsi kuntakeskuksessa. Pesintöjä varmistettiin 5. Joitakin vanhoja pesimäpaikkoja todettiin autioituneiksi ainakin osittain umpeenkasvun seurauksena.

 

POSIO

Ennen vuotta 2017 2 havaintoa Livojärven rantahietikoilta, jotka saattaisivat olla hyvinkin sopivia pesimäbiotooppeja lajille.

Vuodelta 2017 ei havaintoja.

 

RANUA

Ennen vuotta 2017  2 havaintoa, joista toinen viittaa pesintään.

Vuodelta 2017 2 keväistä havaintoa luultavasti samasta linnusta.

 

ROVANIEMI

Rovaniemi on Lapin oloissa aivan ylivertainen pikkutyllikunta. Vuonna 2017 kunnasta ilmoitettiin yhteensä 175 havaintoa. Reviirejä löytyi kaikkiaan 34 ja niillä varmistettiin 8 pesintää.  Parhaiten pikkutyllejä löytyi odotetusti ratapihan-teollisuuskylän alueelta, mutta pesiviä pareja löytyi myös muualta, lähinnä erilaisilta täytemaa-alueilta. Nämä täytemaathan ovat pesimäpaikkoina usein hyvin lyhytikäisiä ja ne ”rehevöityvät” monesti jo muutamassa vuodessa käyttökelvottomiksi, mutta onneksi hurjaa vauhtia kasvava kaupunki tuottaa nopeassa tahdissa uusia, jotka pikkutyllit ilmeisen tehokkaasti valtaavat käyttöönsä. Yksi mielenkiintoinen uusi aluevaltaus on golf-kenttä, jossa pesii ainakin kaksi pikkutylliparia. Varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelta reviirejä löytyi vain 4.

 

YLITORNIO

Ennen vuotta 2017 30 havaintoa. Kunnan ainoa vakituinen pesimäpaikka näyttäisi olevan entinen kaatopaikka Kopanmäen Lylymaanvaarassa, jossa on parhaimmillaan v.2011 pesinyt 3 paria. Kainuunkylän saaristossa on todettu reviiri ainakin vuosina 1997 ja 2014.

Vuodelta 2017 kaksi havaintoa, joista vain toinen jo edellä mainitulla vanhalla kaatopaikalla tehty havainto viittaa pesintään.

 

KITTILÄ

Ennen vuotta 2017 2 havaintoa, joista toinen viittaa pesintään.

Vuodelta 2017 1 keväinen havainto.

 

KOLARI

Lapin kaikkien aikojen ensimmäinen pikkutyllihavainto on tehty Kolarin Pasmajärvellä 22.6. 1909 1 koiras, joka ajan tavan mukaisesti ammuttiin (Munsterhjelm/PLV)

Kunnassa on ennen vuotta 2017 tehty kaikkiaan 28 pikkutyllihavaintoa, keskittyen Rautuvaaran kaivoksen saostusaltaalle, jossa myös 2017 pesi 1-2 paria.

 

MUONIO

Ei havaintoja

 

PELKOSENNIEMI

Tiirassa ei havaintoja. 2 vanhaa tietoa vuosilta 1996-1999 (Kokko 2001)

Vuodelta 2017                    ei havaintoja

 

SALLA

Ennen vuotta 2017 5 pesintään viittaavaa havaintoa 2 paikalta.

Vuodelta 2017 ei havaintoja.

 

SAVUKOSKI

Kunnassa on tehty vain 1 pikkutyllihavainto vuonna 2011

 

SODANKYLÄ

Sodankylässä on vuodesta 1972 alkaen tehty kaikkiaan 26 havaintoa. Kunnan ainoa vakituinen pesimäpaikka on jätevedenpuhdistamo, jolla pesintä on varmistettu monena vuotena.

Vuonna 2017 tehtiin vain yksi havainto Porttipahdan tekoaltaan rannalta. Havainto viittaa vahvasti pesintään ja on mahdollista, että tekoaltaiden, patorakennelmien ja voimaloiden vaiheilla pesii muitakin pikkutyllipareja tutkijoiden tietymättömissä.

 

ENONTEKIÖ

Kunnasta tunnetaan vain 2 havaintoa, joista toinen pesälöytö.

Vuonna 2017 ei havaintoja.

 

INARI

Kunnasta tunnetaan kaikkiaan 6 havaintoa.

Vuodelta 2017 ei havaintoja.

 

UTSJOKI

Kunnan kaikkien aikojen ensimmäinen pikkutyllihavainto viittaa vahvasti pesintään

26.7.2017 Karigasniemi, Destian sorakuoppa 1 ad var