Pesiikö haarahaukka Rovaniemellä?

kirjoittaja | 4.7.2017

Toiko kaakkoinen alkukesän ilmavirtaus Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikalle arokotkan ohella haarahaukkaparin? 4.6. alkaen lähes koko kesäkuun paikalla on nähty kotkaharvinaisuuden lisäksi yhdestä kahteen haarahaukkaa.

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) menneen kevään varhaisin haarahaukka todettiin jo 22.5. Rovaniemen Jaatilassa Kemijoki-varressa. On mahdollista, että se asettui Kuusiselän alueelle ja sai myöhemmin seuraa lajikumppanista.

Suomalaisten lintuharrastajien arvostama, meillä enemmän tai vähemmän erämainen haarahaukka on kenties maailman runsaslukuisin petolintulaji, joka pesii yhdyskunnittain mm. tropiikin suurkaupunkien kaatopaikkojen liepeillä. Sen voi myös nähdä poimivan syötävää Euroopan jättiläiskaupunkien läpi virtaavista, saastuneista joista.

Näin ollen asettuminen Kuusiselän kaatopaikan ruokavieraaksi edustaa tälle lajille normaalia käyttäytymistä! Olisiko kyseessä peräti pesintäyritys?

Yksi maamme harvoista haarahaukan pesälöydöistä tehtiin Rovaniemellä 1954. Mahdollisesti laji pesi myös Kemijärvellä 1960-luvun alussa. Ensimmäisen lintuatlaskartoituksen (1974-79) yhteydessä Savukoskella todettiin todennäköinen pesintä.

BirdLife Suomen Tiira-havaintojärjestelmästä löytyy vuodesta 2006 lähtien lähes 80 haarahaukkahavaintoa, joista Rovaniemeltä 22 ja Inarista 19. Hajahavaintoja on tehty lisäksi kahdessatoista muussa LLY:n kunnassa.

Lintujen kevätmuuttokausi alkaa olla takana, vaikka joitakin harvinaisia tai täällä vähälukuisia lajeja voidaan vielä todeta. Viimeisenä tulijana on kirjattu ruisrääkkä 29.6. Apukan pelloilta.

Kaipaamaan jäimme kaikkina neljänätoista aikaisempana keväänä (2003-16) havaittuja nokikanaa, uuttukyyhkyä ja pensaskerttua.

Lue lisää www.lapinkansa.fi > Blogit, www.lly.fi > Kevätmuuttoa.

Viikon lintu

Haarahaukka

kirjoittaja | 4.7.2017

Yksi maailman laajimmalle levinneistä petolinnuista, joka pesii suurimmassa osassa Euraasiaa, Afrikkaa ja Australiaa. Meillä sen levinneisyys painottuu itärajan tuntumaan.

Suomessa harahaukan tunnetut pesät ja saalistusalueet ovat olleet lähes aina rannoilla.

Meillä pesät ovat olleet havupuissa. Munia on todettu 1-3 kpl.

Ravinto monipuolista: pääravintona kalat, kuolleet tai vahingoittuneet eläimet sekä haaskat, mutta saalistaa myös isoja hyönteisiä, sammakoita, matelijoita, linnunpoikasia ja pikkunisäkkäitä.

Maamme pesimäkanta on arvioitu 2010 äärimmäisen uhanalaiseksi. Laji on vähentynyt koko Euroopassa.

Lauhkeiden alueiden pesimälinnut muuttavat talveksi Afrikan ja Aasian trooppisiin ja subtrooppisiin osiin, joiden omat haarahaukat ovat paikkalintuja.

Viime vuosien tuloaikoja:

2013: 4.5.

2014: 30.4.

2015: 24.4.

2016: 29.4.