Soidintavan heinäkurpan löytyminen 23.5. napapiirin tuntumasta oli melkoinen sensaatio. Takavuosina maastamme jo hävinneeksi tuomittu laji saattaa ehkä palata linnustoomme!
Edellistä paljon arkisempi, mutta silti erittäin harvinainen kaulushaikara puhalteli sumutorvimaista soidinääntään Rovaniemen Kivitaipaleessa kaksi päivää myöhemmin. Ennen tätä Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueelta on ilmoitettu Tiiraan kahdeksan havaintoa, joista yksi (4.5.2009) on samasta paikasta kuin nyt.
Meri-Lapin alueelta kaulushaikaratietoja viitisentoista, niistä valtaosa Kemin Järpistä ns. Tuhka-altaan vaiheilta.
Perjantaina, 24.5., Pelkosenniemen Arvospuolelle ilmaantunut punakottarainen oli koko Suomen ensimmäinen tälle vuodelle ja uusi laji Pelkosenniemen kuntaan. Samalla se oli kautta aikojen varhaisin keväthavainto LLY:n alueella, missä laji on aiemmin nähty ainakin kaksitoista kertaa. Meri-Lapista on Tiiraan kirjattu vain kaksi punakottaraista, molemmat syyspuolelta.
Neljäs harvinaisuus on Meri-lapin lampiviklo 20.5.
Viime viikon maanantain ja tiistain välinen yö on ollut hyvä muuttoyö myöhäiskevään laululinnuille, sillä Meri-Lapissa olivat tiistaina äänessä ruoko- ja viitakerttunen sekä pensaskerttu ja sirittäjä. Ainakin yksi viimeksi mainitun lajin edustaja sirisi peräti Enontekiöllä Vuontiskeron Ryöninkurussa asti.
Keskiviikkona, 22.5., Kemissä päästiin kuuntelemaan Sylvian kesälaulua, kun lehtokerttu jokelteli puronsolinaa muistuttavaa, iloiselta kuulostavaa laverteluaan.
Seuraavana päivänä petolinnustomme myöhäinen tulija, mehiläishaukka, tavattiin kolmessa eri paikassa Meri-Lapissa.
Viikon lintu
Heinäkurppa
Taivaanvuohta suurempi ja raskastekoisempi kahlaaja, jonka levinneisyysalue on Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä.
Avointen ja laajojen luhtaniittyjen lintu, joka entisinä runsauden aikoina viihtyi laajoissa jokisuistoissa.
Pesä maassa. Neljä munaa.
Ravintona ovat mm. madot, hyönteiset ja niiden toukat.
Soidinääni hiovaa viserrystä, joka loppuu näppäilysarjoihin. Soidin tapahtuu öisin.
Suomessa äärimmäisen uhanalainen. Laji ehdittiin jo luokitella Suomesta hävinneeksi, mutta tuoreimmassa lintuatlastutkimuksessa (2006-10) tuli tietoon yksi pesintä Kaakkois-Suomesta. Koko maailmassa kuuluu uhanalaisuusluokkaan silmälläpidettävät.
Karjalan kannaksella, Vuoksen suistossa yksi metsästäjä saattoi parhaina syksyinä ampua toistasataa heinäkurppaa ja 1867 kokonaissaalis oli useita tuhansia. Heinäkurppakanta romahti koko eurooppalaisella asuinalueella yli sata vuotta sitten.
Talvehtii enimmäkseen Itä-Afrikassa.
Harvat keväthavainnot:
1884: 1.5. (Xenus)
1982: 7.5. (Xenus)
2019: 23.5. (LLY)