Maaliskuun lopussa kevät eteni muutamana päivänä tosi nopeasti. Pellossa nähtiin västäräkki 28.3. ja pari päivää myöhemmin Kemissä ennätysaikainen taivaanvuohi. Muut tämän kevään havainnot näistä lajeista löytyvät vasta satoja kilometrejä etelämpää.
Kiuru ehti Enontekiön Sonkamuotkaan 27.3. ja kottarainen samana päivänä Ivaloon. Meri-Lappiin nämä lajit tulivat jo 24. ja 25.3. – kiuruhavaintoja on siellä tehty tähän mennessä yhdeksän ja kottaraishavaintoja 12.
Perjantaina, 29.3., Meri-Lappiin saapuivat merihanhi ja punarinta, kun taas Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) Pellossa kirjattiin kalalokin ohilento ja tikli ruokintapaikalla.
Lauantaina, 30.3., luotokirvinen etsi ruokaa lintuharrastajille tutussa paikassa Kemin Pajusaaressa. Samana päivänä tavoitettiin uuttukyyhky lumenkaatopaikalta Kemin Nällissä ja päivää myöhemmin Tornion Riukkajängällä.
Töyhtöhyyppä löytyi maaliskuun viimeisenä kahdesta eri paikasta Torniossa ja kiertelevänä Keminmaassa. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen alueella hyyppähavaintoja on kertynyt kymmeniä sadoista yksilöistä.
Keminmaan huippuaikainen tuulihaukka sai seuraa LLY:n ennätyslinnusta, joka yhytettiin Ranuan opiston pelloilta 31.3.
Varhaiskevään muuttolintujen varmojen tuloaikojen selvittäminen on usein vaikeaa täällä talvehtineiden tähden. Esimerkiksi sinisorsia nähtiin menneenä talvena yllättävän paljon eri puolilla Lappia. En ole varma, onko Meri-Lapissa kirjattu vielä yhtään aitoa muuttajaa, mutta 31.3. Sodankylän Vuotson kanavan koiraslintu luultavasti oli sellainen.
Viikon lintu
Uuttukyyhky
Uuttukyyhkyn voi sekoittaa perusharmaisiin kesykyyhkyihin, joilla on kuitenkin (lähes aina) valkea yläperä, voimakkaat, mustat siipijuovat, vaaleat siivenaluset ja oranssinpunainen silmän värikalvo. – Kuva: Toivo Baas.
Etelä- ja Keski-Euroopan pesimälintu, jonka levinneisyys ulottuu Keski-Aasiaan. Meillä uuttukyyhky on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Runsain Lounais-Suomessa, mistä esiintymisalue ulottuu nykyään Perämeren rannikolle.
Kulttuurilintu, joka ruokailee pelloilla ja niityillä.
Pesä puunkolossa tai uutussa eli isossa pöntössä. Munia muiden kyyhkyjen tavoin kaksi.
Soidinääni on tahdikkaan huhuileva huu-u huu-u huu-u…
Ravintona ovat erilaiset siemenet, mutta myös marjat ja kotilot.
Uuttukyyhkykanta taantui viime vuosisadalla etenkin pohjoisessa. Tällä vuosituhannella on tapahtunut selvää elpymistä, niin että laji luokitellaan elinvoimaiseksi.
Lounaismuuttaja, joka suomalaisten rengaslöytöjen perusteella talvehtii lähinnä Ranskassa ja Espanjassa. Maamme varhaisimpia kevätmuuttajia.
Viime vuosien tuloaikoja:
2015: 5.4. (Xenus)
2016: 29.3. (LLY)
2017: 27.3. (Xenus)
2018: 10.4. (Xenus)