Viime sunnuntai, 19.4., oli tämän kevään paras lintujen muuttopäivä uusien lajien perusteella: Meri-Lapissa kirjattiin seitsemän ja Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella kuusi uutta tulokasta. Näistä meriharakka, kuovi ja taivaanvuohi tavattiin kummallakin alueella.
Lapin kahden lintutieteellisen yhdistyksen alueilta on BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun ilmoitettu menneeltä sunnuntailta 460 havaintoa miltei neljästä tuhannesta lintuyksilöstä, kun edellisten kuuden päivän keskiarvo oli 1773 yksilöä. Näissä luvuissa ovat mukana kaikki ilmoitetut linnut, eivät vain muuttolinnut.
Pääsiäispyhien jälkeen lintumuutto käytännöllisesti katsoen pysähtyi ja muutamaan päivään ei tavattu yhtään uutta muuttolintulajia. Maanantaina, 20.4., LLY:n alueelle oli saapunut naakka ja hippiäinen mukaan lukien 55 muuttolintulajia, kun esimerkiksi 2014 vastaava luku oli 80 ja edellisten kymmenen kevään keskiarvo 62.
Alussa mainitsemieni kolmen lintulajin lisäksi sunnuntain uusia tulokkaita olivat Meri-Lapissa tavi, muuttohaukka, selkälokki ja punakylkirastas, LLY:n alueella merimetso, hemppo ja pohjansirkku.
Viimeksi mainittu löytyi Utsjoen Mieraslompolasta. Muualta Suomesta oli tuolloin tiedossa vain kuusi pohjansirkkua. Pohjansirkkukantamme on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä kolmannekseen entisestä.
Pohjansirkkuakin uhanalaisempi pulmunen on ollut tänä keväänä runsaslukuinen. Toistaiseksi sekä Meri-Lapista että muualta Lapista on ilmoitettu kummastakin vähän yli 3300 yksilöä. Se on kuitenkin vähän verrattuna Hailuodon 40 000 pulmuseen (19.4.).
Pohjoisenpuoleiset tuulet pidättelevät lintumuuton ryöpsähtämistä täyteen vauhtiin, mutta eteläisemmän Suomen muuttolintumassoista osa tullee tänne vielä ennen vappuviikon jättimuuttoa.
Viikon lintu
Hippiäinen
Hippiäinen on Euroopan pienin lintu, kuten kuvasta voi päätellä.
Pesii lähes koko Euroopassa, laikuittain Aasiassa Japania myöten. Meillä esiintyy runsaana napapiirille asti ja siitä harventuen vähän Muonio-Sodankylä-linjan pohjoispuolelle.
Kuusikoiden ja kuusivaltaisten sekametsien asukas.
Pyöreähkö pesä on lähes aina kuusen vaakasuoran oksan alapuolella. Munia on yleensä 8-11 kpl pesintää kohti. Pesyeitä on kaksi. Ne menevät osittain päällekkäin, niin että naaras on jo munimassa uuteen pesään, kun koiras vielä ruokkii edellistä poikuetta.
Ravintona erilaiset pienet selkärangattomat, kylmänä aikana suureksi osaksi niiden munat ja kotelot, joita se etsii havupuiden neulasten lomasta.
Pesivä kanta vaihtelee voimakkaasti talvien ankaruuden mukaan: 600 000–1,6 miljoonaa paria.
Äänet ovat hyvin korkeita ja hentoja. Iäkkäiden ihmisten on niitä vaikea kuulla. Laulua voisi kuvailla vaikka näin: siisisy-siisisy-siisisy-ssirrr.
Ehkä noin puolet pesimäkannasta talvehtii. Ankarien talvien aikana lähes kaikki tänne jääneet voivat kuolla. Lounaismuuttaja. Pitkämatkaisimmat rengaslinnut on löydetty Välimeren maista. Varhaisimpien muuttajien varmoja tuloaikoja on talvehtivien lintujen tähden mahdoton (Xenus) tai vaikea (LLY) todeta. Tässä viime vuosien tuloaikoja LLY:n alueelta.
2016: 3.4.
2017: 6.4.
2018: 17.3.
2019: 3.4.