Ja taas tuli keväinen taigauunilintu, nyt Utsjoelta 16.6.
Lapin ensimmäinen kevätmuuton aikainen taigauunilintu löytyi kolme vuotta sitten Kemijärveltä 25.6. – oheinen kuva on kyseisestä linnusta. Kemijärven ino, niin taigauunilintua kutsutaan lintuharrastajapiireissä, oli lajin koko Suomen keväthavainnoista kolmastoista ja nyt Utsjoella tehty yhdeksästoista (tässä laskelmassa kevätmuuton on katsottu päättyvän 15.7.).
Suomen linnustoon taigauunilintu merkittiin syksyllä 1962, kun Ahvenanmaan kuuluisalla Signilskärin lintuasemalla poimittiin kaksi yksilöä lintuverkoista rengastettaviksi. Pitkään ino pysyi syksyisenä harhailijana Siperiasta ja lajista kertyi satoja havaintoja.
Sitten 21.6.1995 Helsingin Korkeasaaren siperiantiikerin häkistä löytyi vilkkaasti liikkuva, laulavakin, taigauunilintu, pieni vihreä siperialainen ja lajinsa ensimmäinen havaittu kevätmuuttaja Suomessa!
Aika näyttää, tuleeko taigauunilinnusta ennen pitkää jokakeväinen muuttaja maassamme.
Ruokki, jota Kemi-Tornion alueen linnut -kirja (P. Rauhala, M. Suopajärvi & P. Suopajärvi, 2015) luonnehtii viimeiseksi Meri-Lapin saariston pesimäpaikoille keväällä saapuvaksi lajiksi, tavattiin tänä vuonna vasta 12.6. Kemin Savukrunnilla. Laji ei ole enää vakituinen pesijä Meri-Lapin alueella.
Lapinuunilintu on havaittu Kolarin (8.6.) lisäksi Sodankylässä (15.6.) ja Inarissa. Meri-Lapista on ensimmäisen ruisrääkän seuraksi saatu kaksi uutta raksutuspaikkaa, ja myös Pelkosenniemen Suvannosta on yhytetty yksi. Satakieliä on kuultu kahdessa eri paikassa sekä Meri-Lapissa että Rovaniemen seudulla. Viitakerttushavaintoja on toistaiseksi tiedossa vain yksi, Rovaniemeltä.
Jyhkeänokkainen, juhlallisen mustavalkoinen ruokki ei tiettävästi enää pesi Meri-Lapin alueella. – Kuva: Jouko Kärkkäinen.