BirdLifen vuoden linnut 2022 ovat naurulokki ja pikkulokki. Molemmista lajeista pyritään kartoittamaan mahdollisimman kattavasti kaikki pesimäpaikat parimäärätietoineen sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet. Koska naurulokin ja pikkulokin pesimäpaikkoja on harvassa, pesimäpaikkojen tarkistaminen sopii hyvin atlaskartoituksen ja muun retkeilyn oheistyöksi. Naurulokki ja pikkulokki olivat BirdLifen vuoden lintuja edellisen kerran vuonna 2008. Selvitys onnistui erinomaisesti aluevastaavien ja paikallisyhdistysten aktiivisuuden ansiosta. Tulokset julkistettiin Linnut-vuosikirjassa ja ne löytyvät myös BirdLifen sivuilta (https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/). Sittemmin molempien lajien parimäärät ovat vähentyneet monilla pesimäpaikoilla, ja osa vanhoista pesimäpaikoista on autioitunut. Vuonna 2022 naurulokkia ja pikkulokkia on tarkoitus seurata samoin menetelmin kuin 2008. Samaiset lokit olivat Lapin lintutieteellisen yhdistyksen vuoden lajeina vuonna 2020. Raportti tuolta vuodelta löytyy täältä: Vuoden 2020 linnut: naurulokki ja pikkulokki – Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (lly.fi)
Naurulokki- ja pikkuprojektin tarkoituksena on selvittää lajien pesimäaikainen levinneisyys ja runsaus Suomessa ja saada selville tärkeimmät muutonaikaiset kerääntymispaikat. Pesäpaikkatiedoista kootaan koko maan kattava tietokanta, jota voidaan myöhemmin käyttää muun muassa kannanmuutosten seurantaan. Huomattava osa naurulokeista ja pikkulokeista pesii rehevillä kosteikoilla, joilla lintuharrastajat retkeilevät säännöllisesti. Projektin onnistuminen edellyttää sitä, että mahdollisimman monen pesimäpaikan pesät tai hautovat emot lasketaan oikeaan aikaan alkukesällä. Aiheesta enemmän kiinnostuneet voivat ilmoittaa havaintojaan esimerkiksi pesimätuloksesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä.
Pesimäpaikoilta kerättävät perustiedot:
1) Pesimäpaikan sijainti (nimi, koordinaatit)
2) Laskettu tai arvioitu parimäärä (tulkintaohjeet jäljempänä)
3) Pesimäpaikan tyyppi (esim. rehevä järvi, saariston luoto) ja pesien sijaintiympäristö (esim. kortteikko, kaislikko, ruovikko)
4) Onko kyseessä uusi tai perinteinen pesimäpaikka (jos tiedetään)?
5) Pesiikö kohteella myös pikku- tai naurulokkeja
6) Sijaitseeko pesimäpaikka luonnonsuojelualueella tai Natura-alueella?
Lisätiedot:
7) Tiedot pesimäpaikan historiasta ovat toivottavia, esimerkiksi pariarviot aiemmilta vuosilta, jos niitä on saatavissa
8) Pesimistulos (arvioitu tai laskettu lentopoikasten määrä) kannattaa ilmoittaa, jos se tiedetään. Jos pesinnät ovat onnistuneet huonosti, todetut tai mahdolliset epäonnistumisen syyt on hyvä ilmoittaa
9) Muut huomiot tai mielenkiintoiset lisätiedot ovat aina tervetulleita!
Muutonaikaiset levähdyspaikat:
Tiedot paikallisyhdistysten suurimmista muutonaikaisista naurulokki- ja pikkulokkikerääntymistä kootaan Tiiran avulla. Kerääntymien yksilömäärät kannattaa viedä Tiiraan mahdollisimman kattavasti ja mielellään usealta päivältä muuttokauden aikana.
Miten parimäärät selvitetään? Naurulokin ja pikkulokin parimäärät voidaan selvittää laskemalla munapesät, hautovat emot tai kaikki pesimäpaikalla oleskelevat pesimäpukuiset linnut toukokuussa tai kesäkuun alkupuolella. Pesät tai emolinnut lasketaan mieluiten haudontakauden loppupuolella, jolloin mahdollisimman moni pari on aloittanut pesinnän. Hautovia emoja laskettaessa on syytä varoa laskemasta mukaan pesien lähellä vartioivia lintuja, jotka yleensä seisovat tai makaavat pesän vierellä. Emot lasketaan hyvästä tähystyspaikasta, jolloin vältytään siltä, että lintuja ei jää kasvillisuuden tai maastoesteiden katveeseen. Silloin kun hautovien emojen laskeminen ei onnistu, pyritään laskemaan kaikki pesimäpaikalla oleskelevat pesimäpukuiset linnut. Kaikki pesivät yksilöt eivät koskaan ole paikalla, sillä lokkiemoista osa on ravinnonhaussa kaukana pesiltään. Kokonaisyksilömäärää voidaan silti käyttää hyväksi parimäärän selvittämisessä. BirdLifen naurulokkiprojektissa parimääräksi tulkitaan vuoden 2008 tavoin pesäpaikalla havaittujen lintujen määrä jaettuna 1,4:llä. Pikkulokit saalistavat usein lähellä pesimäpaikkaansa ja kerääntyvät häiriön sattuessa nopeasti puolustamaan pesiään. Tiedossa ei ole, miten suuri osa pikkulokeista yleensä oleskelee pesillään. Pikkulokin pesimäpaikoilla tavataan yleisesti myös pesimättömiä esiaikuisia yksilöitä, joten pikkulokin parimääräksi tulkitaan varovaisuussyistä pesäpaikalla ja sen lähellä havaittu yksilömäärä jaettuna kahdella. Nuoruuspukuisia yksilöitä ei lasketa mukaan, mutta niiden määrän voi silti ilmoittaa. Tiiraan merkitään havaittujen lintujen yhteismäärä. Laskettu tai arvioitu parimäärä kirjataan havainnon lisätietoihin.
Vuonna 2008 pesiviä pikkulokkeja etsittiin ainakin seuraavilta paikoilta:
| Posio | Koivulahti | |
| Posio | kk | Kotilampi |
| Sodankylä | Orajärvi | Tepsanniemi (Niemenlammit) |
| Sodankylä | Vaalajärvi | eteläranta |
| Sodankylä | Vaalajärvi | Kaltio |
| Salla | Onkamo | Iestinjärvi |
| Ylitornio | Portimojärvi | lintutorni |
| Sodankylä | Joutolampi | |
| Ylitornio | Iso Meltosjärvi | lintutorni |
| Posio | Kynsijärvi | Alaperä |
| Rovaniemi | Juotas | tekojärvi |
| Rovaniemi | Harjulampi | |
| Rovaniemi | Kivitaipale | Kivijärvi |
| Pello | Pellojärvi | |
| Pello | Orajärvi |
Ja samaisena vuonna naurulokkeja silmällä pitäen tarkastettiin ainakin nämä paikat:
| Posio | Koivulahti | |
| Posio | kk | Kotilampi |
| Kittilä | Kerpuajärvi | |
| Sodankylä | Orajärvi | Tepsanniemi (Niemenlammit) |
| Sodankylä | Vaalajärvi | eteläranta |
| Sodankylä | Vaalajärvi | Kaltio |
| Rovaniemi | Kivitaipale | Kivijärvi |
| Rovaniemi | Harjulampi | |
| Salla | Onkamo | Iestinjärvi |
| Ylitornio | Portimojärvi | lintutorni |
| Rovaniemi | Juotas | tekojärvi |
| Ylitornio | Iso Meltosjärvi | lintutorni |
| Pello | Paamajärvi | lintutorni |
| Sodankylä | Kelujärvi | |
| Kittilä | Lompolojärvi | |
| Kemijärvi | Sellu | jätevesijärvi |
| Pello | Pellojärvi | |
| Pello | Orajärvi |
Tavoitteena on, että ainakin kaikki nämä vuoden 2008 potentiaaliset pesimäpaikat käydään tarkistamassa. Naurulokin osalta vuonna 2020 pesintään viittaavia havaintoja ilmoitettiin Rovaniemeltä, Pellosta, Posiolta, Sodankylästä ja mahdollisesti Kittilästä. Pikkulokkien pesintöjä varmistettiin vuonna 2020 ainoastaan Posiolta ja Rovaniemeltä sekä mahdollisesti Kittilästä.
Ismo Kreivi
LLYn vuoden 2022 lajien vastuuhenkilö
