Koskikaran mielenkiintoisuusrajaus Tiirassa on muutettu niin, että jokainen yksittäinenkin karahavainto on tänä talvena ”mielenkiintoinen”. Eli talvikuukausien ajan kaikki LLY:n alueen koskikarahavainnot löytyvät helposti mm. täältä: https://www.lly.fi/viimeaikaiset-havainnot/
Toivottavasti havaintoja kertyy mahdollisimman paljon!
LAPIN KOSKIKARAT TALVELLA 2016/-17
JUKKA SIMULA 1.4.2017
1.10.2016-31.3.2017 välisenä aikana LLY:n alueella tehtiin yhteensä 447 purotarkastusta. Tähän katsaukseen olen ottanut mukaan 1.12.-31.3. välisenä aikana tehdyt havainnot. Joulukuun alussa karat ovat jo asettuneet talvireviireilleen, eikä muuttajat ja paikasta toiseen kiertelijät ole enää ”sotkemassa” aineistoa. Maaliskuussahan karat aloittelevat jo kevätmuuttoaan, mutta toisaalta monilta paikoilta (etenkin hiihtokeskusten läheisyydestä) kertyy havaintoja vasta kevään hiihtosesongin aikaan. Joitakin selvästi jo muuttoon liityviä havaintoja olen jättänyt pois katsauksesta.
Joulu-maaliskuun aikana tehtiin yhteensä 359 purotarkastusta 125 eri kohteeseen. Talvehtivia karoja löytyi yhteensä 261. LLY:n alueelta tunnetaan 290 karan talvehtimispaikkaa, eli n.43% tunnetuista kohteista tarkistettiin. Koska listassa on mukana paljon kohteita, joissa karoja on nähty vain silloin tällöin ja toisaalta kaikki parhaat paikat tarkistettiin useampaan kertaan, niin aineistoa voidaan pitää varsin kattavana. Karkea arvio LLY:n alueen talvehtivan karakannan kooksi on 440 yksilöä.
Kiitos kaikille havaintoja tunnollisesti Tiiraan tallentaneille ja minulle muilla tavoin ilmoittaneille!!
KEMIJÄRVELTÄ tunnetaan kaikkiaan 19 talvehtimispaikkaa, joista tarkistettiin 5. Karoja näiltä paikoilta löytyi 7. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 20.
PELLOSTA tunnetaan kaikkiaan 14 talvehtimispaikkaa, joista tarkistettiin 8. Näiltä paikoilta löytyi 13 karaa. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 20.
POSIO on Arto Linnaksen tarkan seurannan ja rengastusten ansiosta parhaiten tutkittu kunta. Kunnan kaikki 13 tunnettua talvehtimispaikkaa tarkistettiin ja niiltä löytyi yhteensä 17 eri yksilöä, joka on näin ollen myös tarkka arvio kunnassa talvehtivan karakannan koosta.
RANUALTA tunnetaan yhteensä 12 karan talvehtimispaikkaa, joista tarkistettiin 5. Yhteensä karoja löytyi 16. Kunnan paras karapaikka on Kaitavirta, jolla suurin määrä 2.-26.12. 12p. Arvio kunnan talvehtivan karakannan kooksi on 20.
ROVANIEMEN 55 tunnetusta karan talvehtimispaikasta tarkistettiin 35 ja niiltä löytyi yhteensä 67 karaa. Kunnan paras karapaikka on Meltausjoen Välikoski, jolla 11.2. 14 yksilöä. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 90.
YLITORNIOLTA tunnetaan kaikkiaan 12 talvehtimispaikkaa, joista tarkistettiin 6. Karoja näiltä paikoilta löytyi 34. Kunnan alueella on kaksi hyvää talvehtimispaikkaa: Pessakoski-Pessaniva, jossa 5.12. 12 ja Kantomaanpään Luonionkoski, jossa 25.12. 10 yksilöä. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 45.
KITTILÄN 11 tunnetusta karapaikasta tarkistettiin 5 ja niiltä löytyi 9 karaa. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 15.
KOLARISTA tunnetaan 19 paikkaa, joilla kara on talvehtinut. Näistä kohteista tarkistettiin 4 ja niiltä löytyi yhteensä 13 karaa. Kunnan paras talvehtimispaikka on Kesänkijoki, jossa 6.12. ja 10.2. 11 karaa. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 25.
MUONION 14 tunnetusta talvehtimispaikasta tarkistettiin 8. Karoja näiltä paikoilta löytyi yhteensä 15. Kunnan paras talvehtimispaikka on Kutuniva, jossa 13.1. ja 21.2. 6 yksilöä. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 20.
PELKOSENNIEMI on Lapin vähäkaraisin kunta. Kunnan alueelta tunnetaan vain 3 talvehtimispaikkaa, joista tarkistettiin 1. Tällä paikalla havaittiin 1 lintu. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 3.
SALLAN karapaikkoja kierrettiin harmillisen vähän. Vain 2 kunnan 19 tunnetusta talvehtimispaikasta tarkistettiin. Näiltä paikoilta löytyi 2 karaa. Karkea arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 25.
SAVUKOSKEN karatilanne jäi myös huonolle seurannalle. Vain 2 kunnan 11 tunnetusta talvehtimispaikasta tarkistettiin. Karoja näiltä paikoilta löytyi 1 kummastakin. Karkea arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 15.
SODANKYLÄ on myös valitettavan huonosti tutkittu kunta. Kunnan 13 tunnetusta talvehtimispaikasta tarkistettiin 3 ja näiltä paikoilta löytyi 1 kara kultakin. Karkea arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 15.
ENONTEKIÖN 21 tunnetusta talvehtimispaikasta tarkistettiin 10 ja niiltä löytyi yhteensä 6 karaa. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 20.
INARISTA tunnetaan kaikkiaan 42 karan talvehtimispaikkaa, joista tarkistettiin 16. Karoja näiltä paikoilta löytyi yhteensä 55. Kunnan paras ja samalla yksi Suomen parhaista talvehtimispaikoista on Juutuan Jurmukoski, jossa 13.1. 32 yksilöä. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 80.
UTSJOELTA tunnetaan 12 talvehtimispaikkaa, joista tarkistettiin 2. Karoja löytyi 1. Arvio kunnassa talvehtivan karakannan kooksi on 10.
————————————-
Talven karahavaintojen tilanne 22.1.2017
Talvisten koskikarapurojan tarkastukset etenee Lapissa kiitettävää tahtia. 1.12. jälkeen on Lly:n alueella tarkistettu yhteensä vajaat 100 puroa/jokea ja niiltä on löytynyt yhteensä noin 210 talvehtivaa karaa. Suurimmat yhdellä paikalla havaitut määrät: Ylitornion Kantomaanpää 10, Kolarin kesänkijoki 11, Rovaniemen Meltausjoen Välikoski 11, Ranuan kaitavirta 12, Ylitornion Pessakoski 12 sekä kruununa ”Suomen paras karapaikka”, Inarin Jurmukoski 32 !
BirdLife Suomen vuoden lintu-projektiin liityen järjestetään 4.-12.2. valtakunnallinen koskikarojen laskentaviikko, jona aikana pyritään erityisesti panostamaan koskikarojen seurantaan. Tämän jutun alapuolelta löytyy ohjeet ja lista lapin karapuroista, joista voi varata mieleisensä kohteet keväistä kararetkeä varten.
Karapuroilla kannattaa retkeillä koko talven ajan. Vaikka tuona tiettynä viikkona onkin tarkoitus panostaa kararetkeilyyn, niin ilman muuta kaikki talven aikana tehdyt karahavainnot on arvokkaita ja niitä tullaan käyttämään hyödyksi Lapin talvehtivan koskikarakannan kokoa arvioitaessa.
(Teksti Jukka Simula)
——————-
KOSKIKARALASKENTA 4.-12.2. 2017
Koskikara on yksi harvoista linnuista, joka muuttaa Suomeen talvehtimaan. Karoja saapuu meille lähinnä Ruotsin ja Norjan tunturialueilta. Koskikaroja talvehtii koko maassa sulien jokien/purojen varsilla. Parhaat talvikerääntymät löytyvät Pohjois-Suomesta ja Lly:n alueella sijaitseva Inarin Jurmukoski kilpaileekin Suomen parhaan karapaikan tittelistä tasaväkisesti Kuusamon Kiveskosken kanssa.
Koskikara on BirdLife Suomen vuoden lintu talven 2016/-17 ajan ja tänä talvena pyritään selvittämään mahdollisimman tarkkaan Suomessa talvehtivan karapopulaation koko. Tähän liittyen järjestetään 4.-12.2.2017 erityinen karalaskentaviikko, jolloin tarkoituksena on tarkistaa mahdollisimman tarkkaan kaikki tunnetut koskikarojen talvehtimispaikat.
Olen koonnut kunnittain kaikki kohteet, joilta Lly:n alueella on tehty talvisia karahavaintoja (ks lista >> Lapin koskikarapaikat). Nimen perässä oleva luku tarkoittaa suurinta, talvikaudella paikalla havaittua karamäärää. Toivottavast mahdollisimman moni näistä kohteista saadaan tarkistettua helmikuun alussa.
Olisi toivottavaa, että karalaskentoihin innostuvat harrastajat ilmoittaisivat minulle, mitkä paikat aikovat tarkistaa, että ei tulisi turhia päällekkäisyyksiä. Kohteet tulisi tarkistaa mahdollisimman tarkkaan ja tallentaa havainot Tiiraan. Myös kohteet, joilla karoja ei havaittu tai puro oli jo ehtinyt jäätyä, tulisi tallentaa 0-havaintoina. Lisätiedoissa on hyvä mainita tarkistetun alueen pituus ja puron/joen jäätymisaste.
Helmikuun alussa kevätaurinko lämmittää jo mukavasti ainakin mieliä, eli kaikki joukolla kararetkelle! Toivottavasti saadaan ainakin listan ”karaisimmat” kohteet tarkistettua!
Varauksia voi lähettää allekirjoittaneelle:
Sp-osoite: jukkat.simula@netti.fi
Puh. 0407450777
Jukka Simula
Lly:n koskikaravastaava
——-
LAPIN PESIVÄT KOSKIKARAT 2016
Pesimäkauden aikana LLY;n alueella tarkistettiin yhteensä 57 karalle sopivaa pesimäpaikkaa, joilta löytyi 25 reviiriä. Pesintöjä varmistettiin 6. Reviiriksi on tulkittu kohteet, joilla on 1.5.-31.7. välisenä aikana tehty yksikin havainto. Lisäksi mukana on yksi pesänrakennushavainto huhtikuulta.
Havainnot kunnittain
Kemijärvi: 2 tarkistettua kohdetta/0 reviiriä
Posio: 3/ 1 (pesintä)
Rovaniemi: 2/2 (1 pesintä)
Kittilä: 1/0
Kolari: 3/1 (pesintä)
Muonio: 3/3
Salla: 11/3 (1 pesintä)
Savukoski: 7/2 (1 pesintä)
Sodankylä:1/1 (pesintä)
Enontekiö:12/2
Inari: 8/6
Utsjoki: 4/4
__________
Birdlife Suomen vuoden 2016 lintu koskikara
Birdlife Suomen tämän vuoden (2016) lintu on koskikara ja koska lajin Suomen pesimäkannasta valtaosa pesii Lapissa, olisi toivottavaa, että lappilaiset harrastajat tänä kesänä erityisesti panostaisivat tämän mielenkiintoisen lajin seurantaan. Näin saataisiin päivitettyä lajin pesimäkannan tila Lapissa.
Parhaita kara-alueita Lapissa on Saariselän-Itäkairan alue, sekä Tenon-Inarinjoen sivujoet, mutta niitä löytyy harvakseen lähes koko Lapin alueelta ja olisi hyvä, jos mahdollisia pesimäpaikkoja käytäisiin tarkistamassa myös näiden ydinalueiden ulkopuolella. Kara saattaa pesiä yllättävänkin pienen puron partaalla. Karan reviiri on suuri ja pesän löytyminen voi olla vaikeaa, mutta jokainen touko-elokuinen havainto viittaa pesintään ja on näin ollen arvokas.
Koskikaran pesä on suuri, sammalesta rakennettu pallo, jonka se mieluusti rakentaa kosken partaalle kallion kielekkeelle, mutta hyvin usein myös siltoihin ja muihin ihmisen tekemiin rakenteisiin. Mielellään myös pönttöön. Pesiä on nähty myös esimerkiksi kaatuneiden puiden juurakoissa.
Näihin aikoihin (toukokuu) karat ovat jo jättäneent talvireviirinsä ja siirtyneet pesimäalueilleen, joten purojen tarkistukset voi aloittaa vaikka heti. Havainnot tulisi mieluiten tallentaa Tiiraan, mutta ne voi toki lähettää myös suoraan minulle. Myös sellaiset purotarkistukset, joilta karaa ei löytynyt, olisi hyvä tallentaa 0-havaintoina. Kaikki pesälöydöt, myös vanhat ja asumattoman oloiset, kannattaa salata.
Jos joku innostuu järjestelmällisemmästä karapaikkojen takseeraamisesta, minulta voi kysyä lisätietoja hyvistä kohteista.
Terv. Jukka Simula
Lly:n koskikaravastaava