LLY:n alueen talvilintulaskentojen tulokset Luomuksen sivulla
Lasketut reitit
Talvilintulaskennat jatkuvat taas syksyllä 2018 – liity mukaan kasvavaan joukkoomme!
Talvilintulaskentoja on tehty 60 vuotta. Laskentakertojen lukumäärä on noussut vuoden 1956 reilusta sadasta viime vuosien vajaaseen 1700:aan. Alkuvuosina laskettiin vain yksi vuodenvaihteen laskenta talvessa. Vuodesta 1967 laskettiin myös kevätlaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa ja vuodesta 1975 lisäksi syyslaskenta marraskuun alussa. Nykyään Luonnontieteellinen keskusmuseo toteuttaa laskennat yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. Talvilintulaskentakausi alkaa vuosittain 1. marraskuuta syyslaskennalla.
Tällä hetkellä laskennat painottuvat etelään, joten erityisesti Pohjois-Suomeen kaivattaisiin lisää laskijoita. Myös etelässä on runsaasti tilaa uusille reiteille ja monet reitit kaipaavat uusia laskijoita. Etelässä vesistöjä ja metsiä kattavat reitit ovat erityisen tervetulleita.
Ennen uuden reitin perustamista kannattaa olla yhteydessä linnustonseurantaan, ettei tuleva reitti kulje pahasti jo olemassa olevan reitin päälle. Linnustonseurannalta saa myös karttoja ja tarkempia tietoja vapaista reiteistä. Ohjeita reitin perustamiseen, lista vapaista reiteistä ja talvilintulaskennan tuloksia löytyy talvilintulaskennan sivuilta: http://www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat
Sivuilta löytyy myös ohjeet laskentojen ilmoittamiseen. Havainnot voi ilmoittaa joko sähköisellä tai paperisella lomakkeella.
Laskentakaudet talvikaudella 2018-2019 ovat
SYYSLASKENTA torstai 1. marraskuuta – keskiviikko 14. marraskuuta
TALVILASKENTA lauantai 22. joulukuuta – maanantai 7. tammikuuta
KEVÄTLASKENTA torstai 21. helmikuuta – keskiviikko 6. maaliskuuta
———————————————————-
Talvilintulaskenta 2018-19, kevätjakson yhteenveto
Sinitiaiset tulevat
Jorma Halonen
Sinitiaiset tulevat. Ne ovat jo Meri-Lapissa.
Valtakunnallisen talvilintulaskennan kevätlaskennan yhdellä Meri-Lapin reitillä sinitiaisia oli yli 90 prosenttia saman reitin talitiaisten määrästä. Vain yhdeltä reitiltä sinitiainen puuttui. Kaikkien, tässä laskelmassa mukana olevien seitsemäntoista reitin 770 yksilöä oli reilusti yli 50 prosenttia talitiaisten lukemasta, joka oli 1456.
Vertailun vuoksi: Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella sinitiainen puuttui neljältä reitiltä, kolmelta löytyi vain yksi sinitiainen ja sinitiaisten kokonaismäärä 29 reitillä oli vajaat 30 prosenttia talitinttien määrästä.
Sinitiainen on suurelta osalta muuttolintu, joten merkittävä osa Meri-Lapin helmi-maaliskuun vaihteen laskennoissa havaituista voi olla äskettäin muuttomatkalta saapuneita. Niitä riittänee kevään mittaan melkoisesti myös muuhun Lappiin.
Sinitiaisten määrä Meri-Lapin talvilintulaskentojen kevätlaskennoissa oli ällistyttävän suuri.
Kuusitiaisia oli parhaalla Meri-Lapin reitillä peräti seitsemän, ja töyhtötiaisia kahdella reitillä neljä kummassakin, kun LLY:n kevätlaskijat eivät tavoittaneet niitä lainkaan. Vastaavasti lapintiaiset ja kuukkelit puuttuivat Meri-Lapin reiteiltä.
Pikkuvarpunen nousi Meri-Lapin kevätlaskennassa kolmanneksi runsaimmaksi lajiksi lähes viidelläsadalla yksilöllä, kun taas LLY:n alueella sen edellä olivat talitiainen, varpunen ja harakka.
Oheisen taulukon perusteella näyttäisi luontevalta ajatella, että iso osa LLY:n alueen punatulkuista ja viherpeipoista olisi siirtynyt vuoden alkukuukausina Meri-Lappiin, vanhojen rengastustietojen perusteella varmaan myös Norrbottenin Perämeren rannikolle.
Taviokuurnien varhainen kevätmuutto toi näitä koreita siemensyöjiä molempien lintuyhdistysten kevätreiteille ällistyttävästi täsmälleen yhtä paljon: 31 yksilöä!
Isoista linnuista mainittakoon Meri-Lapin maa- ja LLY:n merikotka sekä pienen pienistä Simossa tavattu hippiäinen.
Luultavasti viime syksyn vaelluksen jäljiltä kuusitiaisia löytyi yhdeltä Meri-Lapin laskentareitiltä seitsemän.
| Laji
|
Xenus | LLY | ||
| Kevät | Talvi | Kevät | Talvi | |
| SINISORSA | – | – | 0,2 | 0,2 |
| UIVELO | – | – | – | 0,0 |
| PYY | 0,5 | 0,6 | 0,3 | 0,3 |
| TEERI | 0,3 | 1,0 | 0,4 | 0,8 |
| METSO | 0,1 | 0,0 | 0,1 | – |
| FASAANI | 0,2 | 0,4 | 0,3 | 0,3 |
| MERIMETSO | – | 0,0 | – | – |
| MERIKOTKA | – | 0,1 | 0,0 | – |
| KANAHAUKKA | – | – | 0,0 | 0,0 |
| VARPUSHAUKKA | – | 0,1 | 0,0 | – |
| MAAKOTKA | 0,1 | – | – | – |
| KESYKYYHKY | 6,8 | 3,4 | 1,5 | 0,9 |
| HUUHKAJA | – | 0,0 | – | – |
| HIIRIPÖLLÖ | – | 0,0 | – | – |
| VARPUSPÖLLÖ | – | 0,0 | – | 0,1 |
| PALOKÄRKI | 0,2 | 0,0 | – | 0,0 |
| KÄPYTIKKA | 1,9 | 1,6 | 1,5 | 1,3 |
| PIKKUTIKKA | 0,1 | – | – | – |
| POHJANTIKKA | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| TILHI | – | – | 0,3 | – |
| KOSKIKARA | 0,1 | 0,3 | 0,4 | 0,2 |
| MUSTAPÄÄKERTTU | – | 0,0 | – | – |
| HIPPIÄINEN | 0,1 | 0,4 | – | – |
| SINITIAINEN | 48,4 | 23,1 | 16,1 | 5,5 |
| TALITIAINEN | 91,6 | 65,1 | 53,9 | 51,0 |
| KUUSITIAINEN | 1,8 | 0,6 | – | – |
| TÖYHTÖTIAINEN | 0,8 | 0,2 | – | – |
| HÖMÖTIAINEN | 5,5 | 4,0 | 5,2 | 3,7 |
| LAPINTIAINEN | – | – | 0,8 | 0,5 |
| Tiaislaji | – | – | – | 0,1 |
| PUUKIIPIJÄ | 0,4 | 0,3 | – | – |
| ISOLEPINKÄINEN | 0,1 | 0,1 | – | 0,1 |
| NÄRHI | 1,5 | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
| KUUKKELI | – | – | 0,5 | 0,3 |
| HARAKKA | 24,8 | 17,8 | 21,3 | 15,8 |
| PÄHKINÄHAKKI | 0,1 | 0,2 | – | 0,1 |
| NAAKKA | 0,9 | 0,8 | 1,0 | 1,3 |
| VARIS | 13,3 | 8,6 | 9,7 | 13,1 |
| KORPPI | 1,3 | 1,2 | 2,1 | 2,0 |
| VARPUNEN | 3,0 | 3,4 | 22,7 | 17,8 |
| PIKKUVARPUNEN | 31,0 | 14,4 | 16,3 | 16,4 |
| Varpuslaji | – | – | – | 0,1 |
| PEIPPO | 0,6 | 0,2 | – | – |
| VIHERPEIPPO | 13,0 | 7,3 | 14,4 | 19,3 |
| URPIAINEN | 0,1 | 9,2 | 0,2 | 5,9 |
| TUNDRAURPIAINEN | – | 0,3 | 0,1 | 0,7 |
| PIKKUKÄPYLINTU | 0,2 | 2,9 | 0,3 | 0,2 |
| Käpylinnut | 1,2 | 2,0 | – | – |
| TAVIOKUURNA | 1,9 | – | 1,4 | – |
| PUNATULKKU | 8,1 | 4,9 | 4,3 | 8,0 |
| KELTASIRKKU | 5,7 | 11,3 | 1,2 | 1,3 |
| Yhteensä | 265,7 | 186,5 | 177,1 | 167,9 |
| Lajeja | 35 | 39 | 32 | 33 |
| Lajeja/reitti | 13,7 | 13,2 | 10,3 | 8,4 |
| Km | 159,0 | 195,2 | 223,5 | 271,1 |
| Reittien määrä | 17 | 21 | 29 | 36 |
———————————————————-
Talvilintulaskenta 2018-19, talvijakson yhteenveto
Merimetso ja merikotka lintujen talvilaskennassa Meri-Lapissa
Jorma Halonen
Tiettävästi ensimmäistä kertaa talvilintulaskentojen yli 60-vuotisen historian aikana merimetso ja merikotka osuivat vuodenvaihteen reiteille Meri-Lapissa. Molemmat lajit ovat viimeaikoina runsastuneet vauhdilla, ja kun ilmastonmuutos lauhduttaa talvia, tapaamisia on odotettavissa lisää.
Meri-Lapissa reittien yhteispituus oli nyt noin 195 km ja Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella noin 271 km. Lintuja kirjattiin vastaavasti 3641 ja 4549 yksilöä.
Meri-Lapin lajikirjo oli selvästi monipuolisempi kuin muualla Lapissa, ja vain sieltä löytyivät edellä mainitut merimetso ja -kotka sekä lisäksi varpushaukka, metso, hiiripöllö, huuhkaja, mustapääkerttu, hippiäinen, kuusi- ja töyhtötiainen, puukiipijä sekä peippo. Vain LLY:n alueelta tavoitettiin sinisorsa, uivelo, kanahaukka, tilhi, lapintiainen ja kuukkeli.
On selvää, että jonkin vähälukuisen lajin osuminen laskentareitille on sattumankauppaa, mutta kun reittejä on paljon ja ne käydään läpi vuodesta toiseen samoihin aikoihin, kokonaisuudesta muodostuu luotettava.
Kesykyyhkyjen määrät putosivat roimasti koko Lapissa. Kanahaukkojen ohella niitä lienee vähentänyt jokin sairaus.
Oheisen taulukon luvut ovat yksilömääriä kuljettua kymmentä reittikilometriä kohti. Näin ollen Xenuksen eli Meri-Lapin ja LLY:n luvut ovat keskenään vertailukelpoisia.
Marraskuun alkupuolen syyslaskennassa runsaina esiintyneet laulujoutsenet ja lokit olivat nyt poissa, samoin valtaosa silloin nähdyistä sorsista.
Närhien vähäisyys johtunee syksyn vaelluksesta ja lajin keskitalven hiljaiselosta. Useimpien muidenkin lajien kohdalla luvut ovat pienempiä kuin syyslaskennassa.
Tästä ovat selvinä poikkeuksina käpytikka, urpiainen ja keltasirkku. Niiden kohdalla ainakin osaselityksenä on lintujen siirtyminen keskitalvella taajamien tuntumaan helposti havaittaviksi.
Perin outoa on sen sijaan naakkojen, varisten, viherpeippojen ja punatulkkujen selvästi suurempi määrä LLY:n alueella Meri-Lappiin verrattuna.
Pikkuvarpunen on Meri-Lapissa selvästi tavallista varpusta runsaampi. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen alueella pysyvä vallanvaihto on vielä edessä.
| Xenus | LLY | |||
| Yks. | /10 km | Yks. | /10 km | |
| SINISORSA | – | – | 6 | 0,2 |
| UIVELO | – | – | 1 | 0,0 |
| PYY | 11 | 0,6 | 8 | 0,3 |
| TEERI | 19 | 1,0 | 22 | 0,8 |
| METSO | 1 | 0,0 | – | – |
| FASAANI | 7 | 0,4 | 7 | 0,3 |
| MERIMETSO | 1 | 0,0 | – | – |
| MERIKOTKA | 2 | 0,1 | – | – |
| KANAHAUKKA | – | – | 1 | 0,0 |
| VARPUSHAUKKA | 2 | 0,1 | – | – |
| KESYKYYHKY | 66 | 3,4 | 24 | 0,9 |
| HUUHKAJA | 1 | 0,0 | – | – |
| HIIRIPÖLLÖ | 1 | 0,0 | – | – |
| VARPUSPÖLLÖ | 1 | 0,0 | 2 | 0,1 |
| PALOKÄRKI | 1 | 0,0 | 1 | 0,0 |
| KÄPYTIKKA | 31 | 1,6 | 34 | 1,3 |
| POHJANTIKKA | 1 | 0,0 | 1 | 0,0 |
| TILHI | – | – | 9 | 0,3 |
| KOSKIKARA | 6 | 0,3 | 5 | 0,2 |
| MUSTAPÄÄKERTTU | 1 | 0,0 | – | – |
| HIPPIÄINEN | 7 | 0,4 | – | – |
| SINITIAINEN | 451 | 23,1 | 150 | 5,5 |
| TALITIAINEN | 1271 | 65,1 | 1381 | 51,0 |
| KUUSITIAINEN | 12 | 0,6 | – | – |
| TÖYHTÖTIAINEN | 4 | 0,2 | – | – |
| HÖMÖTIAINEN | 79 | 4,0 | 101 | 3,7 |
| LAPINTIAINEN | – | – | 13 | 0,5 |
| Tiaiset | – | – | 2 | 0,1 |
| PUUKIIPIJÄ | 6 | 0,3 | – | – |
| ISOLEPINKÄINEN | 2 | 0,1 | 2 | 0,1 |
| NÄRHI | 8 | 0,4 | 11 | 0,4 |
| KUUKKELI | – | – | 8 | 0,3 |
| HARAKKA | 347 | 17,8 | 427 | 15,8 |
| PÄHKINÄHAKKI | 3 | 0,2 | 2 | 0,1 |
| NAAKKA | 16 | 0,8 | 35 | 1,3 |
| VARIS | 168 | 8,6 | 354 | 13,1 |
| KORPPI | 24 | 1,2 | 53 | 2,0 |
| VARPUNEN | 66 | 3,4 | 482 | 17,8 |
| PIKKUVARPUNEN | 282 | 14,4 | 444 | 16,4 |
| PEIPPO | 4 | 0,2 | – | – |
| VIHERPEIPPO | 143 | 7,3 | 524 | 19,3 |
| URPIAINEN | 180 | 9,2 | 160 | 5,9 |
| TUNDRAURPIAINEN | 5 | 0,3 | 20 | 0,7 |
| PIKKUKÄPYLINTU | 56 | 2,9 | 6 | 0,2 |
| Käpylinnut | 39 | 2,0 | – | – |
| PUNATULKKU | 95 | 4,9 | 217 | 8,0 |
| KELTASIRKKU | 221 | 11,3 | 34 | 1,3 |
| Yhteensä | 3641 | 186,5 | 4549 | 167,9 |
| Lajeja | 39 | 33 | ||
| Lajeja/reitti | 13,2 | 8,4 | ||
| Reittejä | 21 | 36 | ||
| Reittikilometrejä | 195,2 | 271,1 | ||
———————————————————-
Talvilintulaskenta 2018-19, syysjakson yhteenveto
Talvilinnusto keskittyy taajamiin
Jorma Halonen
Talvella 1956-57 alkaneen talvilintulaskennan marraskuun alun syyslaskenta on jatkunut runsaat 40 vuotta. Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen alueella käytiin äskettäin läpi toistakymmentä reittiä ja Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) alueella lähes 40 Kilpisjärveä myöten.
Käveltyjen reittien yhteispituus oli 414 km. Lintuja havaittiin vähän vaille 9600 yksilöä, joista 3100 oli talitiaisia. Toiseksi runsaimman lajin asemasta kilpailivat tiukasti laulujoutsen (720 yks.) ja harakka (711 yks.) pikkuvarpusen kiriessä neljännelle sijalle (677 yks.).
On selvää, että valtaosa havaituista laulujoutsenista oli viivytteleviä syysmuuttajia, jotka oikean talven tultua vaihtavat maisemaa. Samoin käy suurimmalle osalle sorsista ja lokeista.
Mikä lie Rovaniemellä nähdyn västäräkin kohtalo? Kykeneekö se väistymään talven tieltä? Muita yhden yksilön varaan jääneitä laskentalajeja olivat Xenuksen alueella havaitut fasaani, hiiripöllö, peippo ja taviokuurna sekä LLY:n alueen järripeippo.
Oheiseen taulukkoon on koottu syyslaskennan tärkeimpiä tuloksia, jotka kahta alimmaista riviä lukuun ottamatta ovat yksilömääriä kymmentä kuljettua reittikilometriä kohti. Näin tiedot ovat täysin vertailukelpoisia.
Reittiä kohti havaittujen lajien määrä oli taajamapainotteisessa Meri-Lapissa huimasti suurempi kuin muualla Lapissa. Tämä johtuu siitä, että muun Lapin alueella oli Meri-Lappia enemmän kaupunkimaisen asutuksen ulkopuolella olevia reittejä. Rovaniemen lintuisimmalta reitiltä löytyi 821 yksilöä, Tornion parhaalta 687, kun taas Inarissa yhden reitin tulos oli viisi yksilöä ja yksi varmasti määritetty laji!
Etenkin sinitiaisten ja pikkuvarpusten määrä oli Meri-Lapissa suorastaan mykistävä, mutta selvinä poikkeuksina tästä olivat lapintiaisen, kuukkelin ja varpusen painottuminen Lapin sisämaa-alueille.
| Syyslaskenta
2018 |
XENUS | LLY | ||
| Yht. | /10 km | Yht. | /10 km | |
| Laulujoutsen | 273 | 21,0 | 447 | 15,7 |
| Sinisorsa | 18 | 1,4 | 45 | 1,6 |
| Mustalintu | 0 | 0 | 5 | 0,2 |
| Pilkkasiipi | 0 | 0 | 3 | 0,1 |
| Telkkä | 3 | 0,2 | 6 | 0,2 |
| Isokoskelo | 27 | 2,1 | 10 | 0,4 |
| Pyy | 15 | 1,2 | 19 | 0,7 |
| Teeri | 1 | 0,1 | 2 | 0,1 |
| Metso | 0 | 0 | 2 | 0,1 |
| Fasaani | 1 | 0,1 | 0 | 0 |
| Merikotka | 0 | 0 | 1 | 0,0 |
| Kalalokki | 33 | 2,5 | 0 | 0 |
| Harmaalokki | 56 | 4,3 | 235 | 8,3 |
| Merilokki | 3 | 0,2 | 0 | 0 |
| Kesykyyhky | 119 | 9,2 | 136 | 4,8 |
| Hiiripöllö | 1 | 0,1 | 0 | 0 |
| Käpytikka | 11 | 0,8 | 24 | 0,8 |
| Västäräkki | 0 | 0 | 1 | 0,0 |
| Tilhi | 17 | 1,3 | 3 | 0,1 |
| Koskikara | 0 | 0 | 4 | 0,1 |
| Räkättirastas | 4 | 0,3 | 5 | 0,2 |
| Punakylkirastas | 2 | 0,2 | 0 | 0 |
| Mustapääkerttu | 0 | 0 | 2 | 0,1 |
| Hippiäinen | 4 | 0,3 | 1 | 0,0 |
| Pyrstötiainen | 5 | 0,4 | 0 | 0,0 |
| Hömötiainen | 66 | 5,1 | 219 | 7,7 |
| Lapintiainen | 0 | 0 | 22 | 0,8 |
| Töyhtötiainen | 1 | 0,1 | 2 | 0,1 |
| Kuusitiainen | 2 | 0,2 | 0 | 0 |
| Sinitiainen | 315 | 24,1 | 167 | 5,9 |
| Talitiainen | 1183 | 91,0 | 1917 | 67,5 |
| Tiaislaji | 0 | 0 | 8 | 0,3 |
| Puukiipijä | 1 | 0,1 | 1 | 0,0 |
| Närhi | 29 | 2,1 | 54 | 1,9 |
| Kuukkeli | 0 | 0 | 17 | 0,6 |
| Harakka | 272 | 20,9 | 439 | 15,5 |
| Pähkinähakki | 3 | 0,2 | 2 | 0,1 |
| Naakka | 22 | 1,7 | 48 | 1,7 |
| Varis | 203 | 15,6 | 389 | 13,7 |
| Korppi | 6 | 0,5 | 75 | 2,6 |
| Varpunen | 40 | 3,1 | 633 | 22,3 |
| Pikkuvarpunen | 289 | 22,2 | 388 | 13,7 |
| Varpuslaji | 0 | 0 | 9 | 0,3 |
| Peippo | 1 | 0,1 | 0 | 0 |
| Järripeippo | 0 | 0 | 1 | 0,0 |
| Viherpeippo | 152 | 11,7 | 353 | 12,4 |
| Vihervarpunen | 6 | 0,5 | 0 | 0 |
| Urpiainen | 95 | 7,3 | 117 | 4,1 |
| Tundraurpiainen | 6 | 0,5 | 1 | 0,0 |
| Pikkukäpylintu | 28 | 2,2 | 0 | 0 |
| Käpylintulaji | 23 | 1,8 | 6 | 0,2 |
| Taviokuurna | 1 | 0,1 | 0 | 0 |
| Punatulkku | 130 | 10,0 | 218 | 7,7 |
| Keltasirkku | 44 | 3,4 | 56 | 2,0 |
| Yhteensä | 3511 | 270,1 | 6095 | 214,6 |
| Lajeja yhteensä | 41 | 41 | ||
| Lajeja/reitti | 15,7 | 11,1 | ||
| Km | 130,2 | 238,8 | ||
Pikkuvarpunen ja hömötiainen:
Vasemmalla taantuva hömötiainen vieressään voimakkaasti runsastunut pikkuvarpunen.