Esiintyy lähes koko Euraasiassa lukuun ottamatta pohjoisinta Venäjänä ja Etelä-Aasiaa. Lisäksi Egyptissä on kantansa. Suurimmassa osassa Aasiaa ja pääosassa Länsi-Eurooppaa varikset ovat kokomustia, väliin jäävällä alueella harmaatakkeja. Meillä levinnyt koko maahan.
Kulttuurilintu, joka viihtyy parhaiten asutuksen piirissä ja suurten vesistöjen vaiheilla, mutta voi olla täysin luonnonvarainen meren ja suurjärvien saaristoissa.
Pesä useimmiten korkean männyn tai kuusen latvaosassa. Munia tavallisesti neljä tai viisi.
Kenties kaikkiruokaisin lintumme: syö jätteitä, jyviä, siemeniä, kaloja, oraita, hyönteisiä (etenkin liikenteen tappamia teiden varsilta), matoja, linnunmunia ja -poikasia, pikkunisäkkäitä, marjoja ym.
Varis on rauhoittamaton ”haittalintu” (rauhoitettu pesimäaikana), jonka vaino on viime vuosikymmeniä vähentynyt merkittävästi. Tästä syystä etenkin taajama- ja kaupunkialueiden kannat ovat kasvaneet viime vuosisadan lopulla, vaikka kokonaiskanta on samaan aikaan taantunut. Maassamme arvioidaan nykyisin pesivän 150 000-200 000 varisparia.
Tutuin ääni raakkuva kraa kraa kraa.
Valtaosa variksista on edelleen muuttolintuja. Rengastusaineiston perusteella muuttosuunta on syksyisin lounas, keväällä koillinen. Länsi-Suomen varikset talvehtivat pääasiassa Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa (kaukaisin rengaslöytö Suomen rengastusatlas -kirjan mukaan Pohjois-Ranskasta), itäsuomalaiset puolestaan Itämeren itäpuolella.
Runsaan talvikannan tähden variksen muuttoaikoja ei ole tilastoitu.